torstai 28. elokuuta 2014

Oma jaksaminen

Ensinnäkin..ihana olla kotona!! Ja toiseksi.. Sari, Janica E ja anonyymi (pahoittelut en muista nimimerkkiä) arvasi poikien syntymäpäivän oikein. Huomenna,viikonlopun kunniaksi, arvotaan kuka teistä saa ihanan MK:n käsirasvan :)


Mutta aiheeseen... Kuinkas täällö jaksellaan? Tai kuinka lähinnä itse jaksan. 
Arkea kotosalla on takana nyt pian 4päivää ja valehtelisin jos sanoisin ettenkö olisi nauttinu. Niin ihana ensinnäkin olla kotona, mutta mä niin tiedän että tähän positiiviseen mieleen vaikuttaa oma super hyvä toipuminen. Oon ollu ihan yllättyny, kuinka hyvin itse oon jaksanut sektion jälkeen. Se on kuitenkin aina iso juttu, ja nyt kun kohtukin oli todella suuressa venytyksessä kaksos odotuksesta ei se ihan mikään pikku juttu ole. 

Haava on parantunut todella hyvin. Särkylääkkeitä en oo enään päiväs aikaan ottanu ja kaikki kulkee. Silti pitää yrittää ottaa rauhallisella moodilla vielä muutama viikko.

Oon alannu kaivata ihan hirveesti jo liikunnan pariin. Kuinka ihmeessä mä jaksan odottaa vielä 3kk ? Tai voihan se olla että vatsalihakset ei vielä silloinkaan yhteistyökykysiä.  Siihen saattaa mennä puolikin vuotta?

Kuinkas muilla? Koska ootte päässy liikkunnan pariin?

Kilotkin jäi lähes synnärille. Tänään puntari näytti enään +4.5kg. Uskon että mennään alle lähtöpainon nopesti, koska eipä kotosalla ehdi montaa minuutti päivästä istumaan kun lapset pitää kyllä siitä huolen :)
Ens viikolla mieskin menee töihin ja meillä alkaa äiti-lapsi arki. Tällä hetkellä en murehdi yhtään kuinka pärjään tai jaksan. Meillä on ollut niin ihanan rauhallista ja seesteistä nää yhteidet päivät kotona. 
Kyllähän mä sen tiedän, että lasten kanssa ei tälläinen seesteys jatku jokapäivä, mutta kyllä aina yksi kiukku päivä suotskoon silloin tällöin. :)

Mamma kuittaa! Ihanaa loppu viikkoa. Palaillaan huomenna :)

8 kommenttia:

  1. Eikö mies ole isyyslomalla? :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei vielä. Nyt kun vauvat vaan syö ja nukkuu, ei koettu tarpeelliseksi että mies olisi kotona :) sitten kun menoa ja vilskettä on enempi, pitää mies isyysloman :)

      Poista
  2. Hienoa, että oot toipunut hyvin! Mulla sama juttu. Haava on siisti, lääkkeitä en ota enää säännöllisesti ja kilojakin tippunut (lähtöpainoon +7kg) vaikken edes imetä. Kunhan aikaa vähän kuluu, niin kerros miten vanhemmat lapset ottaneet vauvat vastaan :) Nyt ehkä ei vielä pysty kovin kokonaisvaltaisesti sanomaan, kun vasta muutama päivä mennyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu täällä, en imetä ollenkaan. Koin pullottelun paljon helpommaksi ja omakseni nyt kun yhden sijaan onkin kaksi. :)

      Kiitos postaus ideasta, tulee työn alle :)

      Poista
  3. Niin positiivista tuo teidän arki :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tällä hetkellä se ei tunnu kyllä yhtään negatiiviselta :) oon nauttinu täysin nää 4päivää. :)

      Poista
  4. Ihana lukea näitä sun juttuja :) Tulee itsellekkin sellanen olo, että meidänkin vaikeudet on jo voiton puolella ja jossain vaiheessa päästään itsekkin poikien kanssa kotiin ja saadaan nauttia arjesta. Meillä on tietty vähän harjottelemista kun ekat lapset. Sulla pyörii kaikki varmasti jo niin luonnostaan. Sairaalassa on kyllä tullut jo omat rutiinit ja lasten hoito sujuu täysin. Siirretään sitten vaan meidän elämä omaan kotiin sieltä sairaalahuoneesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se hyvin lähtee käyntiin :) ei ressaa turhia. Ja välillä kannattaa mennö sieltä mistä aita on matalin. Pääasia että hommat tule tehtyä ja itsellä on hyvä olo :)

      Poista