Terkut sängyn pohjalta. Yöt on tosiaan menny ihan harakoille viime aikoina. Ja viime päivätkin on menny jo aika harakoille supistusten takia. Viime yönä heräsinkin koviin supistuksiin. Niitä ei tullu VIELÄkÄÄN säännöllisesti mutta useamman kerran kuitenkin. Aamu tuntu tosi raskaalta ja ylitsepääsemättömältä. Lapsilla alkoi tänään päiväkoti puolipäiväsinä, joten mä päätin ottaa ihan rauhassa koko sen ajan kun kämpässä vallitsisi täys rauha. En kuitenkaan saanu minkäänlaista rauhaa, vaan tuntu että kroppa poukkoili sinne tänne levottomana. Supistuksia tuntui ajottain.
Päätin soittaa äippäpolille. Enhän mä siinä mitään menettäis. Siellä olivat sitä mieltä että näytillä olis hyvä käydä. Menikiin suoraan synnärille. Tuntui ensin ettei mua otettu vakavasti.
"Noh ootko sä nyt niin kipee? Jossei supistukset tunnu kovina ja säännöllisinä". Totesin vaan että nyt alkaa olla kyllä hassu olo ja herra A tuntuu jo painavan niin lujasti. Ja en.. En ole kiin kipeä että synnyttäisin nyt. Mulle vaan on sanottu koko raskauden ajan, että monikko odottajana täytyy ottaa helposti yhteys neuvolaan tai synnärille.
Pääsin käyrille melkeen heti. Supistuksia piirtyi selvästi. Pian pääsin lääkärin vastaanotolle ja sanoi kaiken olevan aika samassa tilanteessa kun viime ultrassa viikko sitten. Ajattelin mielessä että on mulla kestävä kroppa!!
Lääkäri halus kuitenkin vielä ultralla tarkastaa tilanteen. Ja hups!! Eipäs oltukkaan enään samassa tilanteessa kun viikko sitten.
Herra A oli jo ihan valmis syntymään. Vielä kuitenkin saisiva pysyö viikon masussa. Nyt sitä ollaankin vuodelevossa tästä päivästä viikko eteenpäin. Silloin viikkoja on kasassa 35+0.
Sain käsivarteen piikin, joka antaa kropalle pienen breikin. Se kun on ollu kovalla koetuksella montapäivää aamusta iltaan ja vielä öidenkin yli.
Sain onneksi luvan tulla kotiin, sillä verukkeella että mä todella vain lepään. Liimaan itteni vaikka sänkyyn kiinni, kunhan mun ei tarvitse jäädä osastolle ja olla ilman lapsia ja miestä.
Iltasin tarvii pistää nyt piikkiä masuun, ehkäsemään tukosten syntymistä. Toivotaan että tästä vatsanahasta saa edes jotenkin kiinni, niin pinkeenö se taitaa olla että haastetta tulee olemaan.
P. S. Lääkäri meinas että pojat syntyy joko tällä viikolla tai viimestään ens viikolla <3
"PusPus, täällä me jo odotellaan teitä. Nähdään ensi viikolla <3"
oi kuinka jännittävää!! :P Täälä myötäeletään ja vauvakuumeillaan sun mukana! ^^ tsemppiä viimehetkiin Sanna! :) <3
VastaaPoistaKiiitos Heidi :) vaikka olot alkaa olla jo sitä luokkaa tän ruhon kanssa, että antaisin kaikkeni että saisin olla taas minä, niin kyllä mä kärsin sen viikon verran sängyn pohjalla vielä. :) <3
PoistaTäälläkin jännäilen kuinka pian pojat maailmaan tahtoo tulla :) ♡
VastaaPoistaToivotaan että jaksavat odottaa ens viikkoon <3 sen jälkeen saavat tulla vaikka ties millä raketti valmiudella maailmaan :D
PoistaUuuu, jännää!! Jaksuja lepoon, jokainen päivä on plussaa :)
VastaaPoistaMä oon miettinyt miksen mä saanut mitään tukosten ehkäisyyn vaikka makasin 5 viikkoa... En edes tukisukkia :D
Nyt pitää joka ilta pistää. Ja jos tuntuu siltä että supistukset tihenee ja synnytys lähenee täytyy jättää pistämättä. Ennen sektiotavtäytyy olla väh. 6h ilman piikkiä.
PoistaItellä ollu tukisukat apuna muutama vko. Luoja mikä pelastus <3 eipä oo särkeny turvotusten takia jalkoja <33 :))
Huh, tosi jännittävää! Tsemppiä tosi paljon! :)
VastaaPoistaTsemppiä lepoon, täällä odotellaan jännityksellä! Klexaneako pistät? Mulle pistettiin sitä synnytyksen jälkeen ja mulle se laitettiin alusta asti reiteen vaikka ohjeissa luki, että pitäs pistää mahaan.. Kotona pistin sit myös jalkaan, kun niin tekivät kerta sairaalassakin!
VastaaPoistaJuurikin sitä. Ihme juttu ettei ne puhunu mtn jalkaan pistämisestä? :0
Poista