sekametelisoppa nautiskelua

Täällä Pohjanmaalla riehu kunnon ukkosmyrksy tuossa muutama päivä sitten. Tai oikeestaan ukkosta on ollu ilmassa jo useampana päivänä, mutta yks päivä se jämähti oikeen kunnolla tähän päälle. Ite oon tykänny aina ukkosesta. Muistan kuinka mökillä me ihailtiin kun salamat iski sinne tänne meren päällä ja maa tärisi. Ei siinä, tykkään vieläkin ja niin tykkää kyllä meidän pojatkin. Ukkosesta ollaan nautittu takaterassin suojassa ja kun se on kunnolla iskenyt kohdalle ollaan tultu sisälle ihailemaan :)

Pojat nauttimassa ukkosesta :)

Yks päivä se tosiaan jämähti kunnolla päälle. Vitsit kuinka luonto kestääkään tuommosta. Tai kuinka ihmeessä se saakaan aikaan tuollasen "kaaoksen". Tais ensimmäisen kerran tällä neidillä tulla kyllä äitiä ikävä sillä ilmalla. Monta tuntia sitä salamointia ja maantärinää kesti. Esikoisen kanssa seurattiin ukkosen kulkua puhelin välityksellä, eikä se kyllä mihinkään näyttäny liikkuvan. Myös tilannehuoneen sivuilla oli jännä käydä välillä kurkkaamassa.. Tais olla aika härdelliä pelastuslaitoksen väellä.

Kun pikkasen oli ilma hellittäny lähdettiin porukalla kattomaan mitäs tiet ja muut paikat oli tykänny. Noh näkyhän oli melko epätavallinen. Yritä siinä nyt selitellä meidän 4vuotiaalle(joka ainakin vielä siihen saakka tykkäs ukkosesta ja rankka sateesta..?)
A: miks täällä on tämmöstä?
Ä: Noh täällä oli niin suuri ukkoskuuro, muistatko?
A:Mutta sähän sanoit ettei ukkosta tartte pelätä?!
Ä:Niinh..noh niinhän mä sanoin, mutta joskus se ukkonen vaan ei oo niin kiva juttu. Mutta meille se ei tee mtn jos pysytään sisällä kun se jyrähtää oikeen kovaa.

Nooh. onneks poika ei säikähtäny tuon enempää. Loppupeleissä sen mielestä oli kivaa katteltavaa kun isot puut oli kaatunu ja vettä oli enemmän tiellä kun meressä. Illalla oltiin vielä pihalla hyvin mielin vaikka kuului jyrinää vielä jossain päin. Meidän pienempi herra tais olla oikeen euforisessa tilassa
"mammaa...isiii....piipaa auto! piipaa auto! oooooo!!!" <3

Joku mies yritti antaa kaivolle hiukan vauhtia että vesi menis sinne. Tulos täys nolla-ja polviin saakka vettä.

Puistoalueet täytty vedestä ja talojen kellareita jouduttiin tyhjäämään palomiesten voimin.

Anoppi ja sen mieskin tuli käymään vielä illemmalla. Muistatteko kun manasin viime postauksessa kun meidän pojille ei oo mitään kivoja kotiutumisvaatteita? Olin jo siinä toivossa että joudun (saan) mennä ostelemaa jotkut kivat bodyt ;) Mutta kappas vaan.. Anoppi oli varmaan kuulut  tän suuren murheen kryynin jostain. ja kattokaahan nyt.. Voiko tämän ihanampia kotiutumisvaatteita lapsella olla?

Lundmyr. Kokoa 50, kuinka nämä voi mahtua? <3 :)

En tiedä miks ne vaatteet (kotiin lähtiessä) on niin älyttömän tärkee juttu mulle. Noh toisaalta. Onhan se ensimmäinen matka meidän pojilla meidän yhteiseen kotiin ;) <3 Voi voi... 

Koko on tosiaan 50 ja kauhistelin ja ihastelin, että kuinka ihmeessä nämä voi mahtua meidän pikkusille. Noh totta kai ne voi! :) Muistan kuinka esikoisenkin aikana hypistelin niitä 50-56 kokosia vaatteita ja mietin että näitä ei kannata ostaa kun eihän näin pienet edes voi mennä päälle. Mutta niin vaan olin väärässä. Ja nyt vielä herkemmin taitanee ne pienet koot olla niitä jotka käy kaupan meillä :)

Kuinkas muilla on ollut? Onko saanut ostaa heti "isompia" vai ootteko saanu kääriä hihoja koon 44 vaatteista? :) Kuinkas kaksosvauvat? :)

Maanantaina tosiaan oltiin ultrassa kurkkimassa poikia. Ja siellä ne taas niin suvassa sovussa köllötteli. Mitä nyt ihan solmussa :D A herra on edelleen perätilassa ja kuullemma niin hyvin jo lähtökuopissa, ettei lääkäri jaksanut uskoa kääntymiseen enään. Kuullemma jollakin oli kaksosista A kääntynyt rv34, mutta aika mahdottomalta tuo kuullostaa. :D
B herra oli raivo/poikkitarjonnassa. Tilaa on vissiin niin vähän, että se vähän hakee paikkaansa siellä. Kortisoni piikkiä ei tarvittu, vaikka näyttää siltä että synnytys lähestyy koko ajan vaan enemmän. Sitä mieltä ainakin oma kroppa alkaa jo olla. :)
Sektio aika saadaan ens ultrassa (n.2vko päästä), ellei meidän pikkuset oo halunnut ennen maailmaan. Nyt paljon lepoa ja odottelua. 1,5vkoa kun jaksais vielä odotella ja nauttia (sen minkä pystyy) niin jäbät sais syntyä. Lääkärikin sanoi että sinne seuraavaan ultraan saakka kun pysyisivät masussa, niin sen jälkeen ei enään aleta pitkittämään milläänlailla syntymistä.
Painoa pojilla oli jo (33+0) 2200g/2300g :)

<3

En tiedä mikä ihmeen villitys on tullut sisustamisen suhteen (raskaushormoonit???), mutta täällä on laitettu paikkoja ihan urakalla uusiksi..

Kiinnostaisko sisustus ja tuunaus projekti postaukset?

En tiedä riittääkö mun taidot semmosiin sepustuksiin, mutta voihan kuvat puhua puolestaan?
 Ja onko ne nyt loppupeleissä niin hääppösiä nää meidän projektit- niin ei varmaan?.. Omaa silmää ne ainakin miellyttää. Hauska ihastella oman käden jälkeä :)
Ja koska raha ei kasva puussa, on  kyse meidän kohdalla enemmän nuo tuunaus projekti jutut.
"miksi  siis ostaa uutta kun voi tuunata vanhaa!?" :)
Itsellä meni eilen 4.50€ näiden kahden tuunaukseen. Mikäs sen mukavempaa kun istua nurtsilla ja maalailla. :) Harmittaa kun en hoksannut ottaa ENNEN-kuvia, mutta tässä ne nyt olis..

Tikkaat ollu ennen tumma pyökki ja grilli haalistunut kirsikka

Hauskaa loppuviikkoa. Meillä alkaa olla kalenteri niin täynnä tekemistä lähipäiville, että täytynee varmaan tuunata siihen lisätilaa ;)