Kaksosuuden takia jäin lukemaan blogia. Mua kiinnostaisi tietää enempää minien ruokailusta. Pulloruokinta on ilmeisesti? Pumppaatko maitoa vai saavatko korviketta? Miksi valitsemasi tapa? Ylipäätänsä miten organisoit asian ja miten ruokailu on sujunut syntymästä alkaen?
Oonkin tästä joskus kirjottanu jossain tekstissä jonkin verran. Mutta otetaan uusiksi :)
Kaikki jotenkin olettaa että kaikki äidit imettää automaattisesti. Pullo ei oo edes vaihtoehto? Tai on(ehkä?), mutta vasta tissin jälkeen?! Mihinkä ihmeeseen tää ajatteli perustuu? Toisilla ei tuu edes välttis maitoa ja toisilla sitä tulee niin paljon että se on jo riesaksi.
Ite oon kokenu imetyksen hyvät ja huonot puolet. Esikoisen kanssa olin hiukan jopa ankara itselleni jossei tissittely ollu mahdollista joka kerta. Ja kun poika päätti itse laittaa stopin rintaruokinnalle n. 4kk ikäisenä, syytin siitä itteäni. Tunsin olevani epäonnistunu, vaikka tiesin että en todellakaan olis imettäny lähellekkään 1vuoden ikää. Enkä ollut lähellekkään epäonnistunut!!!
Toisen kanssa olikin ihan päinvastoin. Jätkä oli oikeen tissitakiainen. Ensimmäiset kuukaudet meni hyvillä mielin imetyksen suhteen, mutta jossain vaiheessa mä väsyin siihen. Yritettiin antaa ajoittain pullosta maitoa, mutta turhaan. Poika ei huolinu. Pumppasin maitoa ja mies yritti antaa pullosta, turhaan. Ei huolinu!! Puolen vuoden ajan mulla oli poika aina mukana. Siis aina! juhannuksena 2012 (pojan ollessa puolen vuoden) päätin että tän on loputtava. Mä en kestä enään!! Moni kattoi kieroon ja tokas aina"älä nyt. Vauva tarvii sun maitoa kasvaakseen. Sellasta se nyt vaan on." Ja paskat!!
Mä olin itte niin väsyny siihen tissittelyyn. Kiehuin raivosta ka tiesin että romahdan jossei tissittely loppuis pian, mielellään heti!
Mä lähdin kaverin kanssa ulos ja mies jäi kotiin lasten kanssa. Ei huolinu poika ikinä tuttipulloa, mutta kupista alkoi juoda jo todella pienenä.
Kun saatiin kuulla että meille oli tulossa kaksoset, päätin heti että jos imetys onnistuu on se vaihtoehtona. MUTTA myös pullolle tulee lapset oppimaan.
Meidän kohdalla lapset kuitenkaan eivät jaksaneet imeä, joten rintaruokinta sai todella hitaan alun. Aloin pumpata ja pojat saivatkin ensimmäisinä päivinä mun omaa(korvikkeen lisäksi). Kotiin kun päästiin päätin heti, että en ala pumppaus rumbaan. Meillä oli kotona 2isompaa lasta ja nyt myös 2pienempää lasta. Tiedän että olisin ajanu itteni todella alas, jos olisin edes yrittänyt alkaa kokeilla pullo/tissi/korvike rumbaa.
Vaikka kaksoset on syöny lähes koko elämänsä, reilu 3kk, vaan kaupan korviketta, en todellakaan koe epäonnistuvani. Tällä kertaa tää meni näin ja nyt kun alkaa miettiä, en välttämättä olis edes halunnut alkaa imettämään kahta. Onhan se hyväksi lapselle ja äidinmaito paras maito... Joopa joo! Näin varmasti onkin. Mutta miksi ihmeessä Suomessa myytäisiin korvikkeita vinopino, jos ne olis jotenkin huonoksi lapsille? Mä en oo ikinä edes ajatellu että korvilapset olis jotenkin huonompia.
Ja miten organisoin ruokailut?
Mähän oon pääsääntöisesti kaikkien lasten kanssa, koska mies käy töissä. Välillä kaksoset syö lattialla ja harsot pitää pulloja. Välillä sitterissä ja välillä rattaissa. Pyrin kuitenkin siihen että sylissä saisivat syödä. Läheisyys on kuitenkin niin tärkeää. Se vaan ei aina onnistu, vaikka kuinka haluis. Yks johon oon kuitenkin vetäny heti rajan, jokaisen kohdalla, on sänkyyn annettu maito. Se lieneekin suurin syy onnistuneeseen helppoon yömaidon pois jättämiseen meillä. Mun mielestä kenenkään ei tarvitse syödä sängyssä
(okei, kyllä joskus ite voi //AIKUISENA ;) )
Joskus koen pahaa omatuntoa. Joskus illalla pystyn lähestulkoon laskea kuinka monta kertaa on kaksosten kanssa sylitelty. Mutta näin tää menee. Yks syli ja 4lasta suurimman osanpäivästä. Ei voi jakaantua sataan paikkaan samaan aikaan?!?
Vinkkinä muille kaksosten ruokailuja miettineille: älkää ressatko liikaa! Tehkää juuri niin kun parhaaksi koette. Antakaa muiden haukkua ja puhua, te ootte niitä jotka päätätte millä ruualla teidän lapset saa kasvaa.
Meidän lapset on kasvanu osittain äidinmaidolla, täysin äidinmaidolla ja täysin korvikkeella. Mutta ennen kaikkea: heidät on kasvatettu rakkaudella!
Hei, kiva kun teit oman postauksen aiheesta ja vastasit kysymyksiini:) itselleni imetys/pulloruokinta kohta ajankohtaista kunhan nuo tuolta masusta tulisivat maailmaan. Itse yritän imettää mutta jos ei onnistu niin ei sitten. Tietty yritän mutta kai se raja tulee sit jossain vaiheessa vastaan. En koe että korvikkeisiin siirtyminen syystä tai toisesta on huono juttu. Neukkutäti totesi myös että älä stressaa vaan huomioi myös oma jaksaminen. Saa nähdä miten onnistuu, hormonihöyryt kun puskee päälle.. imetys herättää keskustelua suuntaan jos toiseenkin. Itse toivoisin armollisuutta äitejä kohtaan että jos se imetys ei yrityksistä huolimatta onnistu niin ei arvosteltaisi valintoja. Ne kun ei aina ole yksiselitteisiä. Kiitti postauksesta!
VastaaPoistaIhana kirjoitus, puhut taas niin asiaa :)
VastaaPoistaMun mielipide on, että jokainen tehkööt kuten parhaaksi näkee :) Ja aina ei edes ole vaihtoehtoa vaikka kuinka jotain haluaisi. Ei mullakaan maito noussut kunnolla, kun vauvat oli osastolla hoidossa - minkäs mä sille siis voin? Eli kysymykseen "miksi?" vastaukseni on "ei ollut vaihtoehtoa".
VastaaPoistaMeillä siis syöty osastoaikoina mun pumpattua maitoa (pieniä määriä) ja luovutettua äidinmaitoa. Kotona syöty keskoskorviketta ja 4kg jälkeen kaupan korvikkeita.
Raskausaikana ajattelin, että olisi kiva edes osaimettää, mutta...no, oon tullu siihen tulokseen, että melkein parempi näin: ihanaa että mies voi auttaa mua syötöissä eikä tisseissä roiku joku melkein 24h :D Ihailen toki myös heitä, jotka pystyvät kaksosia imettämään, maito riittää jne. mutta meille paras on näin :)
Niin ja lisättäköön, että olisin pumppausta varmaan jatkanut jos maitomäärät olis olleet edes kohtuullisia. En vaan jaksanu sitä touhua kun tuloksena pieni tippa, jolla ruokkisi ehkä yhden vauvan kerran päivässä. Aikaa siihen sen sijaan sai kulumaan - päätin lopettaa ja olen tyytyväinen.
VastaaPoistaIhana teksti! Ja niin samaa mieltä! Paitsi että mä annoin pojille maidot sänkyyn, se oli niin helppoa kun ne aina heräsi samaan aikaan, niin pystyi sitten helposti anta amaidotkin molemmille yhtä aikaa Ne ei aina edes kunnolla heränneet, söi vaan puoli unessa. Puolen vuoden jälkeen syömiset sitte väheni ja yheksän kuisena loppui kokonaan hienovaraisen unikoulun myötä. Toimi hyvin meillä, mutta ehkä yömaito olisi jäänyt aiemmin pois, jos ei olisi totutettu siihen, että yöllä herätessä saa maitoa.. mene ja tiedä :D
VastaaPoistaSä tiedät kuinka mä viimesissä raskaushormooneissa jostain syystä stressasin tuota imetystä :D mutta nyt kun imetän taas, niin en oikein ymmärrä tuota imetyshysteriaa.. mun mielestä ihan sama ruokinko lapseni korvikkeella vai omalla maidolla, molemmat ne niitä lasten ruokia on :)
VastaaPoistaMeän tuplat 3vk on jo pelkällä korvikkeella. Aluks haaveilin, että imetys onnistuis osittain, tiesin, että täysimetyksellä ei mennä. No tissittely oli erinäisistä syistä hirveen vaikeeta, joten pumppailin ja hyvin maitoo tulinkin. Pari viikkoo jaksoin ja heitin pois, koska vuorokaudessa ei enää riittäny tunnit ja koin tärkeämmäksi, että äiti saa edes jonkin verran unta ja ruokaa, jotta jaksaa hoitaa kaikki lapset. Kaikki "vapaa-aika" kun tuppas menemään pumpussa kii.. Enkä pode huonoa omatuntoa :)
VastaaPoistaJuuri näin!! Sama homma meillä. :) ja hyvin pojat kasvaneet. Hienosti mennään jo plus käyrällä, vaikka syntyivätkin rv 35+2 :)
PoistaMulle taas kaksostenkin imettäminen oli niin itsestäänselvää, etten oikeastaan edes ajatellut asiaa etukäteen. Toki olin varmuudenvuoksi ostanut korviketta kaappiin, mutta sillä asenteella, että tuskin tarvii :) Nyt pojat ovat 4,5kk ja edelleen täysimetyksellä. Alkuun olin kyllä TOSI epävarma maidon riittämisestä! Välillä tuntuu, että oon joku kummajainen, kun pojat ovat olleet täysimetyksellä näinkin pitkään, kun sitä on neuvolassakin niin kovasti ihmetelty.. Ja kun kasvavatkin ihan normaalisti ;) Mutta piti siis sanomani, että ihan hyvin se kaksosten imettäminenkin voi onnistua :) Mulla tosin myös se etu, että pojat olivat syntyessään täysiaikaisia ja -kokoisia!
VastaaPoistaJuuro näin!! Toiselle joku voi olla hyvä kun toiselle se on mahdoton. Jos mä olisin alkanu imettää, mä tiesin heti että yhtäaikaa en ainakaan halua laittaa tissejä tiskille. En tiedä mikä siinä oli niin vastenmielistä omaan päähän?
PoistaMutta, kaikki tyylillään :)