Öitä, ei kun se olikin huomenta

Mä oon ollut ennen se aamu virkku ja illalla oon nukkunu jo ennen kun on edes pimeää. Ja vuosi vuodelta mä tiedän, että mä en todellakaan oo syys ihminen. Niin ällöttävän tummaa ja synkkää. 

Vielä muutama kuukausi sitten mä valitin että inhoan kesää? :D mikähän nyt olis hyvä. ??

Nyt muutamana aamuna on iskeny se todellisuus,-väsymys! Siis kun ne silmät vaan ei pysy auki. Ei vaikka mitä tekis?!?!

Tässä on poksutettu jollain ihme trainilla eteen päin ja nyt se jätti mut kyllä asemalle. 

Voi aurinko tuu jo takasin. Ei jaksais olla zombi!

Kuulumisia kirjottelen kun saan aivot raksuttamaan. Tänään isommat pojat kuitenkin menee päiväkotiin, joten me (lue minä,äiti!)  otetaan kaikki mahikset nukkumiselle!! 

Öitä. Ei kun se olikin huomenta :)