Nukkumatti meidän

Monet kyselee mitä me tehdään lasten kanss kun ne nukkuu niin hyvin? Mitä ne vois tehdä että niiden lapset nukkuis hyvin? 

Ensinnäkin. Meillä ei ole mitään taikasauvaa jolla nukutetaan meidän lapset. On tiettyjä tapoja kuitenkin, jotka ollaa hyväksi todettu ja uskon että niillä arvoilla on osansa tähän voittoon. Totuus on kuitenkin se, että meille nyt on sattunut hyvä arpa onni, eikä meillä ole kellään neljästä lapsista ollut esimerkiksi ilmavaivoja tms...

Miten me sitten toimitaan kun uni on meille suotu tällä tavoin?!

Kaikkien lasten kohdalla, vauva aikana, kylpypäivinä kylvetään illalla. Ei mitään tunti tolkulla, koska eihän tuollainen 60cm pitkä ihmisen alku voi jaksaa peseytyä samoin kun äitinsä. Joka on kylläkin vain noin 1m pidempi.

Huone meillä on aina pimeä. Ei mtn yövaloja tai muita härpäkkeitä. Olishan se kiva välilä nähdäkin jotain kun vaippaa vaihtaa ja tutti on hukassa pinnasängyn uumenissa, mutta kyllä ne vaipan teipit oppii löytämään pimeessä ajan myötä.

 Itsekkin pitäis opetella olemaan ilman puhelinta öisin. Sen tuoma valo saa mut ainakin niin virkeeks, että yösyötön jälkeen saa hakea uudestaan unta. Mutta samalla, se on mun pelastus. Ei mun silmät pysyis muuten auki sitä 20minuuttia. 

Inhottavinta on se että jos pojat (isommat)on sattunu herätä huutamaan yöllä vauva-aikana. Siitäkään huolimatta, ei meitä saa poistumaan makkarista. Kun on yö silloin nukutaan!! Näin mä oon sen päähäni muotoillu.  Sama homma kaksosten kanssa. 

Kun lapsia kahtena ekana kertana tuli kerralla vaan se yksi (olipa hassusti sanottu), oli helppo toteutaa tää "makkarissa pysyminen". Kauhistelin ja pohdin odotusaika kuinka ihmeessä me toimitaan kaksosten kanssa, kun toinen herää huutamaan. Ei hirveesti houkuttanu, että toinen herättää toisen huudolla jonka jälkeen huutaa koko jätkä sakki!?!?

Tää osottautu kuitenkin ihan idiootiksi pohdinnaksi. Ensinnäkin, vaikka meillä tippuis astiakaappi, ei meidän (tässä tapauksessa) kaksoset heräis. Imuroida pystyy helposti sängyn vierestä ja alta, heidän nukkuessa päikkäreitä( en siis imuroi yöllä vaikka monet varmasti niin luulee ;) . Ja niin utopistiselta kun se kuullostaa, ei meidän minit osaa huutaa. Meillä ei siis itketä, mutta tuhistaan senkin edestä. Joskus toiselle jätkistä riittää vaan tutti, josta päästän seuraavaan....

Kun ähinä alkaa kuulua pinniksestä keskellä yötä, en mä oo samalla sekunnilla sängyn reunalla keikkunassa. Ajan kanssa, ja varsinkin nyt kun lapsia on jo 4, oppii kuullostelemaan ääntä. Jos kelloa katsoessa tajuan jätkien syövän juuri äsken en ole tunkemassa pulloa suuhun HETI. Oikeestaan, lähes joka kerralla koitetaan ensin kääntää kylkeä tai antaa tuttia. Jos tää ei kelpaa saa jätkät totta kai ruokaa. Esikoisen aikana sitä oli niin uudessa tilanteessa, että tunki heti tissin tiskille kun inahdus kuului. Sitä on onneks vähän viisastunu, sillä tässä huomaa kyllä eron-heräätkö kerran vai 3kertaa. Onneks tajusin sen aika äkkiä, ettei esikko kaivannut edes ruokaa joka kerralla. Tassuttelu on meille myös tuttua puolen vuoden iässä ja huh... Kuinka ihmeellinen juttu se onkaan. 

Niin hyväksi todettu meillä!!

Onko muille tuttua tassuttelu?

Lapset on nukkunu aina omassa sängyssä. Nukahtanu ne on usein vauva aikana rinnalle tai pullolle, mutta sehän nyt on ihan tavallista. Isompana sitten yritettiin toisin. Päiväuni aikana sitten erikseen. Silloin oon ottanu pienen/-t kainaloon ja kömpiny isoon sänkyyn. 

Omaan huoneeseen esikoinen on päässyt ollessaan 5kk ja velin ollessa saman ikäinen, nukkui pojat samassa huoneessa. 

Se kuinka kaksosten kanssa käy tuo siirtäminen, näkee sen sitten myöhemmin. Uskon kuitenkin että uni rauhottuu lapsilla kasvaessa, kun ne saa oman rauhan omassa huoneessa. 

Unipupu on ihan ehdoton. Esikoinen sai jo synnärille oman pupunsa ja se kulkee edelleen sen mukana yökyläillessä. Pikkuisovelillä sama homma. Kaksosetkin on jo kiintyny omiin unipupuihin. Ne kun laittaa vasten poskea, on uni taattu. 

Uskon että rutiinit saa lapset nukkumaankin rauhallisemmin. Toki pilkun ******* on yliampuvaa, joten pitää osata myös rikkoa hiukan sääntöjä. Meillä mennään välillä klo 22 välillä 23 nukkumaan sen klo 21 sijasta, mutta mitä sitte?!?  Telkkaria meidän makkarissa katotaan vielä illalla, kun minit nukkuu. Ei siis istuta koko sakki pimeässä hengittämättä kun lapset on hiljentyny nukkumaan. 

Ja joka ilta, meidän kodissa toivotetaan kaikille hyvää yötä ja annetaan suukot. Sillä jos jollain, tulee hyvät yö unet. 

Kuinkas teillä muilla? Unikoulua vai höyhensaaria? Helppoa vai tulitikut silmillä elämistä? 

En voisi enempää olla kiitollinen. Meidän jokainen lapsi on ollut hyvä nukkuja. 

Ja sen kyllä huomaa. Ite jaksaa ja näyttääkin lähes ihmiseltä. On saanut nauttia vauva ajasta ja muistaakin siitä lähes kaiken.  :)

Puolen vuoden iässä on nukuttu 

kokonaisia 10-13h yöunia. Toivottavasti nukutaan tästö etiäpäinkin. 

Ja hei. Kyllä meilläkin on ollut niitä "huudetaan ,ei nukuta ,äitiä ja isiä on kiva pitää valveilla ,hei jos vaikka saisin taas ruokaa" -öitä. Se on sitä lapsi arkea :)

Mamma kuittaa..