ostetaan menolippu takas kyydityksellä

Tänään aamulla olin valmis maksamaan hinnan minkä tahansa, jotta saisin menolipun. JOHONKIN! johonkin hyvin kauas! Johonkin missä saisin olla ihan yksin ja tehdä mitä mua huvittaa! Johonkin missä kukaan ei olis herättämässä tai kiljumassa korvaan.

Illalla isommat pojat meni nätisti nukkumaan, hyvissä ajoin. Nautittiin miehen kanssa ihanan rasvaset ranskalaiset ja nakit kaikessa rauhassa ja sain pestyä jopa hampaat ilman että mun täytyi kuunnella tuhinaa kun tutti on tippunut. kunnes...

Pääsin sängyn pohjalle alkoi se tuhina.. tuhina jolle ei tullut loppua. tai noh tuli, mutta ei silloin kun olisin sitä halunnut! vihdoin minimiehet nukkui. Laitoin silmät kiinni ja nukahdin saman tien.
Nukuin kuin tukki, kunnes havahduin siihen kun isompi seisoi meidän sängyn vieressä. Otin kädestä kiinni, peittelin omaan sänkyyn ja toivotin hyvät yöt. Sama tapahtui ainakin 10kertaa!
Kunnes pikkuisovelikin heräsi samaan rumbaa. Tässä vaiheessa olin jo niin väsynyt, että herätin miehen peittelemään lapset.

Nukahdin.

Kun vihdoin olin saanu unenpäästä kiinni, heräsivät pienemmät sankarit tarvitsemaan ruokaa. Täytyy taas luojaa kiittää, että mulla on puhelin joka pelittää! nimittäin silmät ei olis pysyny auki ilman sitä!
Minit söikin tosi reippaasti ja unimaailma kutsui taas kaikkia.

Nukahdin.

Ja taas isommat seisoi meidän sängyn vierellä. Ei oo todellista!!

Katsoin kello. Se näytti 8.15.
Ei muuta kun silmät väkisin auki ja ylös. Menin poikien kanssa olohuoneeseen siinä toivossa että saisin vielä hetken levätä sohvalla, vaan kuinkas ollakkaan. Minimiehet heräs pian ajattelun jälkeen!
Luojan kiitos mieskin, jolla on enemmän kun hyvät unenlahjat, heräs. En tosin ite enään menny nukkumaan, koska ajattelin että nukun sitten päivällä.

Uskokaa tai älkää, kyllä meilläkin löytyy näitä päiviä! Mutta kun oli saanu aamupalan ja aamukaffin vetästyä naamariin, olokin alkoi olla jo ihan eri. Kämppä siistiksi ja ulos!

Viihdyttiin ulkona koko sakki reipas tunti ja pian alkokin olla jo kova nälkä.
Kaapissa oli ruokaa, mutta mitään ei ollut valmiina.
Tänään siis syötiin nakkeja ja lihapullia. voi kuinka kivaa se oli lasten mielestä!

kaikki lapset nukku ja mulla oli omaa-aikaa päivällä! aamulla olin sata varma, että mä en jaksa näillä silmillä iltaan saakka. saatika edes iltapäivään saakka. toisin kävi!

Tänään aijotaan herkutella ja katottiin illalla Posse, lasten toiveesta. Saunottiin ja hömpötettiin :)

Näinhän se menee.. lapseperheen arki!
Välillä ketuttaa, mutta kaikki se ajoittainen peejaska on tämän arvoista!
Aamulla oli varma että haluan pelkän menolipun, mutta onneksi en "lähtenyt". Tai olisko tarjolla ollut myös takaisin kyyditys oman perheen luokse :)

Ihanaa viikonloppua kaikille! :)