keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

tukiverkosto

Moni pariskunta tai ylipäätään perheenlisäyksestä haaveileva ei todellakaan ensimmäisenä ajattele kuinka tulee jaksamaan vauvan kanssa? Ja miksei isommankin kanssa! Eihän niitä lapsia noin vaan hankita edes. Monilla ei edes onnistu vaikka kuinka haluaisivat ja monet joille se ei olisi edes niin ajankohtaista, eivät tule edes  ajatelleeksi, ettei sitä vauvaa nyt niin vaan odoteta ensin 9kk ja sitten ruokita ja katsella sivusta. Lapsissa on suuri vastuu ja suuri "työ". Päivät täyttyy hommista ja aluksi jopa yöt täyttyy hommista.

Eikä sitä tukiverkostoa nyt ensimmäisenä tule ajatelleeksi. Eihän lapsia tehdä muiden toiveesta ja halusta, mutta kuka ihminen miettii tukiverkostoa lasta odottaessa? MINÄ!

En ehkä niinkään esikoista ja kuopusta odottaessa, mutta nyt kun meidän perheestä löytyy pieniä lapsia jo ennestään ja pian tuplasti sitäkin pienempiä lapsia, on tukiverkosto ollut mielessä. Meidän ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan, etteikö meillä olisi apujoukkoja ympärillä. Enkä pelkää sitäkään, kuinka me ei muka jaksettaisi.
Eihän niitä lapsia muille tehdä, vaan itse me ne kasvatetaan ja hoidetaan, mutta.. tulipas vaikeaa tekstiä!?

Meillä sukulaiset ja ystävät on ollu enemmän kun halukkaita auttamaan. On päiviä kun yhtäkkiä meidän oven takana on mummi tai eno, paappa tai ystävät hakemassa poikia leikkimään, ilman että ollaan edes pyydetty!! Välillä se jopa ottaa hiukan päähän, mutta aina jossei oo mitään suunniteltua, pääsee meidän lapset kyllä leikkimään muuallekkin kuin kotosalle omien vanhempien kanssa.
Mun mielestä siinä ei ole mitään pahaa, päinvastoin. Ihanaa kun lapsella on monta rakastavaa ihmistä ja monta erilaista ihmistä, johon luottaa.
Elina (<-klik!)on mun mielestä muotoillut hyvin ajatukset sanoiksi! :) Pystyn samaistua niihin täysin!

Resupekat mummin luona nauttimassa sellaisista hommista, mitä äiti ei välttämässä antaisi tehdä kotosalla ;)

Tiedän monen perheen, jossa vanhemmat on niin loppu koska niillä ei oo apujoukkoja. Ei minkään näköstä. Lapset hoidetaan yksin ja kaikki tehdään lasten kanssa. Parisuhteelle annettua aikaa ei ole paitsi iltaisin lasten nukkumaan mentäessä. Tarvittaessa se toinen osapuoli jää viettämään aikaa lapsen kanssa, että toinen saa pienen oman ajan, mutta missä on silloin oikeasti parisuhteelle annettu aika??. Toisille tälläinen käytäntö sopii, mikäs siinä! Mutta uskon että jokainen vanhempi (ja miksei lapsikin!?) kaipaa aikaa ilman sitä toista( lasta/aikuista) ?
En halua syynätä ketään, vaan kaikki toimii niin oman mielen mukaan :) Toisille sopii toinen, mikä taas ei välttämättä sovi toiselle ollenkaan.

Mun mielestä silloin kun tuntee tarvitsevansa apua, sitä on osattava myös pyyttää! Me ihmiset ja etenkin vanhemmat, äidit ja isät, ei olla mtn työkoneita, jotka jaksaa ilman "huoltoa" painaa "duunia" yötä päivää.  Me ollaan ihmisiä siinä missä muutkin ja tarvitaan sitä "huoltoaikaa" aina välillä. Jokainen käyttäköön sen kuinka haluaa! :)

Itse oon tottunut hoitamaan omat lapseni ja muutenkin kaikki omat asiat itse, ja kysynyt vasta sitten kun on ihan pakko! Mutta nyt ei saa valittaa..!Ihana huomata, että meillä on olemassa ihanat sukulaiset ja ystävät!!! Aina sitä ei muista, kuinka hyvin ne asiat itsellä onkaan!!


Kuinkas teillä muilla lapsiperheillä, onko apua antavia sukulaisia ? Vai koetteko tarpeelliseksi edes muilta saatu hoitoapua koskaan?

12 kommenttia:

  1. Teillä on kyllä ihana tukiverkosto ♡ olisipa meillä samoin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on! Täytyy olla kiitollinen, että omaa näin ihania läheisiä! <3 Muista sinäkin pyytää vaan apua, jos sitä koet tarvitsevasi. Mun mielestä ihminen, joka uskaltaa hakea ja pyytää apua, on vanhvempi kuin se, joka elää siinä toivossa että " mun lapsi, mä hoidan vaikka toinen silmä kiinni" :)

      Poista
    2. Oi. kuullosti ihan siltä kun sä olisit tooodella väsyny ja mä yrittäisin olla joku tohtori :D eiiei!! noh juu.. tiedän että ymmärsit mitä meinasin :))

      Poista
  2. Pojat saa tulla meillekkin leikkimään lähes koska vain! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jenna!! Katsokaa nyt.. Tälläisiä kummitätejä meidän lapsilla on :) <3

      Poista
  3. <3

    Kyllä se tukiverkoston merkitys korostuu mitä useampia lapsia on. Ihanaa että teillä on homma kunnossa!

    VastaaPoista
  4. Moikkaa ! Meillä oma sukuni asuu 70km päässä. Äitini ottaa tyttöä 3-5 kertaa vuoddesa yöksi. Olemme mieheni kanssa nuoria. 1tyttö meillä. Anoppi teki vauva aikana selväksi että itse hoidatte apua ei tule. Mutta toinen lapsen lapsi viettää heillä 5-10 vuorokautta . Ja he vielä ihmettelevät miksi meistä ei kuulu. Miehelleni tämä on kova paikka. Tulin kerran jo raskaaksi mutta jouduimme tehdä abortin. Mies rekkakuski. Ei yksin kertaisesti olidsi jaksanut yksin 24/7 ja sitten anoppi vielä vittuilee kun mä olen vain kotona. Ja ämmä on kylillä puhunut että hoitaa meidän tyttöä jatkuvasti :D tollaisia omat sukulaisett voi olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toinen lapsenlapsi 5-10 vuorokautta kuukaudessa.

      Poista
    2. Todella kurja kuulla!! En ymmärrä kuinka omia lastenlapsia voisi laittaa tärkeys järjestykseen? Miten toiset voi saada enemmän huomiota kun toiset? Ootko koskaan kysynyt anopilta miksi näin? :/

      Tuo aborttikin on valitettavasti yksi vaihtoehto, mutta jos siihen on painava syy, hyväksyn sen jollain tapaa! Hienoa että ootte ajatellut loppuun saakka, ettekä alkaneet "pröystäilemään

      Poista
    3. (Jatkuu) " perheenlisäyksen suhteen huonona ajankohtana. Voimia päiviin :) ilman tukiverkostoa en itse kyllä pärjäisi :)

      Poista
    4. Ei olla vastausta saatu. Uskon että anoppini on henkisesti vajaa. En pysty mennä sinne enää kun tyttöni on ruvennut huomaamaan että toinen saa jäädä aina yöksi. Ja meidän tytölle sanotaan että hänen sänky on kotona. Anoppini on aina suosinut vanhempaa poikaansa joka kerran oli myös vankilassa. Ja oli silloin sanonut miehelleni että sinun sielä kuuluisi olla. :D ja antanut oman miehensä hakata miestäni. Olen silti onnellinen ihanasta prinsessastami enkä aio katkeroitua.

      Poista