perjantai 18. heinäkuuta 2014

perjantai kuulumiset

Aamulla herättiin pitkästä aikaa "aikasin". Pojat hiippaili käsikädessä meidän huoneeseen klo 8, kun viimeset viikot ollaan koisittu sinne 9-10. Noh ihan kiva näinkin. Aamulla ehti laittaa hiukan kämppää kuntoon, kunnes oli aika suunnata ultraan. :) Äkkiä se 3vko taas meni.

Pojat oli jo kovasti laskenu päiviä siihen, kun äiti menee lääkäriin kattomaan vauvoja telkkarista ( :D ) ja ne ite pääsisivät enon kanssa touhaamaan. Klo 9 nuo rakkaudet oli jo lähes kengät jalassa ja puolimatkassa jo menossa, mutta saatiin aika kulumaan pikkasen lähemmäs ultra aikaa :)

Sinne ne jäi taas hymyssä suin, ja heipatkin huudettiin samalla juostessa sisälle. Itellä oli hyvä fiilis, vaikkakin yöllä jouduin herätä suihkuun olojen takia. Ihan kamalan raskas ja levoton olo. Supistuksia tuntui silloin tällöin, mutta ei ne ollu se päällimäisin syy miks mun piti kuumaan suihkuun päästä keskellä yötä klo 3.30. Onneks uni tuli ihan hyvin sen jälkeen!

Äippäpolilla olin hyvissä ajoin ja pääsin jopa ultraankin 10 min aikaisemmin. Vastassa oli oikeen lääkäri katras. "Pääultraajana" oli tällä kertaa mieslääkäri ja "seuraajina" 2muuta lääkäriä+1lääkäriksi opiskeleva. Hoitajakin siinä kääntyi aina välillä kattomassa :D

Pojilla oli kaikki hyvin. Kasvu oli nyt hiukan tasottunu, eikä menty enään yläkäyrillä. Keskikäyrän hiukan paremmalla puolella kuitenkin :) Painoa jätkillä oli jo hiukan alle 2kg, joten hyvän kokosia ovat <3
A herra on raketti valmiudessa edelleen(istuu siis hyvin matalalla jo!) ja herra Bkin oli pysynyt edelleen poikkitilassa. Tila alkaa todella jäädä jo ahtaaksi, joten sektioon on nyt valmistauduttava(mun osalta enemmän henkisesti!!), ellei tässä joku ihme kääntyminen tapahdu.
Noh onhan moni muukin lapsi syntynyt sektiolla, mä vaan niin olisin toivonut ihan normaalia synnytystä.

Oma kroppa on myös alkanut jo antamaan "periksi" tämän odotuksen kanssa, joten sainkin nyt kehotuksen himmata tahtia. Hyvin tää ruho on kuitenkin jaksanut kun katsoo elämäntilanteen ja viikot (30+4).
Nyt..Lepoa aina kun vain mahdollista, mutta kuitenkin pitää muistaa pysyä liikkeessä. Odotan jo kovasti synnytystä(jollain tapaa), mutta nyt iski kyllä haikeus, että tää odotus on todellakin muutaman viikon päästä ohi. Mun viimeiset viikot raskaana, ikinä!? Ja vieläpä monikko odottajana? Tälläistä mahdollisuutta ei suoda ihan jokaiselle.
omaa aikaa riippukeinussa
Ultrasta kun lähdin tuli puhelimeen viesti. "teille on saapunut isokokoinen paketti." JIPPII!!!
Mä tiesin heti mistä oli kyse. Pojat oli lähteny käymään lidlissä, joten mä koukkasin HETI hakemaan paketin. Tiedättekö jo mitä sieltä oli tullu?

Noh.. MEIDÄN MOUNTAINBUGGY DUETit <3 Voi sitä ilon ja onnen määrää kun odottelin omaa vuoroa noutamaan pakettia ;) Niin kun lapsi jouluna!! :D

Nyt meillä on siis kaikki valmiina. Yks pissasuoja toiseen pinnikseen vielä on kaupassa, mutta eihän sitä vielä tarvita. Pojat nukkuu kuitenkin samassa pinniksessä aluksi :)
Ihanaa viikonloppua kaikille! Me jäädään nauttimaan kesästä, mä varjo paikoista! Mieskin jäi nyt lomalle! Ihanaa

(tulipas hyvä mieli tän kirjotuksen jälkeen :))

3 kommenttia:

  1. Ihana kun on kuitenkin päällisinpuolin kaikki hyvin ♡ ymmärrän kyllä haaveen normaalista synnytyksestä.. Minäkin odottelen saako tällä kertaa edes kokeilla normi synnytystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla ei ole edes kokemusta sektiosta, mutta silti jotenkin "kammoksun" sitä. Moni kuitenkin kertonu oman kokemuksen sektiosta, niin ne on ollu ihan hyvin mielin sen suhteen. Ainut mikä niillä on ollu "miinus" on se kun ei oo saanut kokea alatie synnytystä ja synnytystä kropassa. Noh.. kyllä mä tästä :) Eilen taas salaa toivoin todella sitä sektiota, kun alkoi supistaa :D

      Poista
  2. Olot kuullostaa suht tutuilta... joskin itse en liiku kävellen enään roskista (n40m edes takas) pidemmälle ilman suppareita. Meillä molemmat pojat ollu jo muutaman kuukaudenm pääalaspäin, joten alateitse lähdetään yrittämään sitte viim rv 38. Mua jännittää lähinnä se jos joudutaan B hätäsektioimaan ja joutuu kokemaan itse kaks synnytystapaa samalla kertaa. B on laiskempi ja muutenkin heikomman olonen ja tilakin sillä alkaa käydä ahtaaksi, joten on riskinä ettei poika kestä synnytystä. Tosin jos pojat kasvaa vielä kovasti niin saatan joutua automaattisesti sektioon oman kokoni vuoksi (tai näin yks lääkäri sano) Sulla on poitsuilla jo hyvin kokoa. Meillä oltiin vajaa pari viikkoa sitten n,1,3kg, Alkuun mentiin kasvun suhteen yläkäyrillä, mutta nyt siellä melko alhaalla. Oon kyllä itsekkin niin pieni että hyvä niin. Ylihuomenna taas ultra niin näkee samalla onko tää lupa vähän liikkua avannut paikkoja lisää. Toivottavasti ei ettei joudu taas pelkästään vaakatasossa lojumiseen.

    VastaaPoista