Isoja lapsukaisia jo

Heippa rallaa!
Ihan hurjaa kuinka näissä päivissä ei tahdo riittää tunnit. Vaikka tekemistn ei oo kummosemmin ollu :)

Perjantaina oltiin kattomassa taas nuorempia poikia ultran kautta. Ke ja to oli kyllä aikamoista myllerrystä masussa ja tunsin jo olotilan "halkeaminen" hyvin omakseni. Eipä ihmekkään, sillä herra B oli kääntynyt 180•. Nyt herrat siis makoilee samoinpäin päät vastakkain, mutta poikkitilassa ovat molemmat edelleen.  Herra A sen sijaan on ottanut jo hyvän raketti asennon istumalla lähtökuoppiin. Sen kyllä huomaa!!
Hienosti olivat molemmat kasvanu omia käyriä.  A 1,5kg ja B 1,3kg.
Kerroin oloista ja jaksamisesta totesi lääkäri "nooh, laskettuun saakka ei pikkuset anna odottaa. Käyrien mukaan masussa olisi laskettuna 9.1kg vauvaa"..

Huh!!

Tänään ollut pitkästä aikaa suhteellisen hyvä päivä . Jossei ota laskuun aamupäivän kauppareissuja. Vaapuin miehen vierellä kun valas. :)

Napattiin siskon tyttö meille yökylään.  Voi kuinka nuo kaikki kolme onkaan kasvanu<3 tuolla ne tänään juoksenteli ympäri pihaa ja pitivät toisilleen seuraa.  Ens kesänä niitä onkin sitten jo 6 kipaletta , ottamassa toisistaan mittaa ;)

Nyt simmut kiinni ja huomenna virkeenä uuteen päivään.  Hauskaa viikonloppua kaikille!

pikkujäbät 27+0

Niin vaan juhannus meni ja arki koitti. Meidän juhannukseen ei kuulunut minkään näkösiä humputuksia, vaan normaalia mökki elämää ja hyvää ruokaa. Pojat nautti kun sai juosta ulkona aamusta iltaan ja puuhaa riitti kun muille jakaa. Kamerakin jäi kotiin, niin tohinassa me lähdettiin jussia viettelemään :) Tultiin kyllä kotiin yöksi, kun itteä ei oikeen napannut nukkua lattialla. Sen verran oli mökillä porukkaa, että ei tilat antanu ihan myötä ;)

Nyt on siis arkeen palattu ja meillä alkoikin vähän "erilainen" arki.
Tänään oli kauan odotettu 27+0 neuvola. Vihdoin siellä oli "oma" täti töissä ja sijaiset oli saanu piiloutua lomailemaan ;) Tai mihin lie menneet?
Muistatteko kun kovasti "kauhistelin" todella (siis todella) tasaista painon nousua. Jooh.. se siitä tasaisesta painon noususta! :D Tais juhannuksen lihat ja makkarat sulaakkin pikkasen  oletettua hitaammin ;)
No ei sitä painoa nyt niin ruhtinaallisesti ollu tullu, että mitään hälyyttävää. Huolissaanahan sitä pitäis olla jos juhannuksen jälkeen on päässyt laihtumaan  ;) Tekee hyvää meidän pojillekkin saada jo alku maistiaisia grillimakkaran ja muiden juhannus herkkujen suhteen. heh..

Tuntuu että masu kasvaa silmissä ja muoto vaihtuu kyllä joka päivä. Sf mittaakin mitattiin ja se oli ruhtinaalliset 32.5cm. Nyt on masu sentilleen saman kokoinen mitä se on ollut edellisissä raskauksissa synnyttämään lähtiessä. Sykkeet oli pojilla suhteellisen samat 130-150.

27+0

Kätilön kysyessä miten on mun päivät menny ja onko tullu aika pitkäksi, katoin sitä vähän hölmönä. Se esitti lisäkysymyksen "niin, kuinka sulla on päivät kulunut sairaslomalla ollessa?"
Noh tuota... kun on kaksi pientä nopea tempoista poikaa kotosalla seurana, ei aika kyllä tuu pitkäksi ja toisekseen, en mä oo sairaslomalla vielä. (katsokaa nyt vaikka tuota edellistä kuvaa. Jos joku väittää ettei oo tekemistä kotosalla kun asustaa kolmen miehen kanssa, on kyllä itsekin kun mies :D Niin kamala siivo, vaikka ollaan oltu kotoa pois lähes koko juhannus? Kukaan ei oo kuullemma sotkenu?- Hassua että tavara osaa kävellä keskelle lattiaa itsestään.) Niin asiaan.
Neuvolatätsy katto mua silmät suurena ja ihmetteli, kuinken mä oo vielä sairaslomalla. Kerroin että mulla on ollu nyt paljon vapaapäiviä ultran jälkeen, joten sain luvan olla "työntekijän listoilla" neuvola käyntiin saakka.
Nyt kuitenkin kun on alkanut jo supistuksia tuntumaan enemmän ja vauvatkin on jo hyvän kokosia, päätti kätilö kirjottaa sairasloman alkavaksi tästä päivästä lähtien, äitiysloman alkuun saakka.
Olin jotenkin jo todella tietoinen tästä.Toisaalta, eihän mulla olis ollut kun enään 1viikko töitä ja sen jälkeen alkanut "pakollinen " sairasloma.
Oon kyllä todella ylpeä itestä, että oon jaksanut näinkin kauan olla töissä. Tuo työ mitä teen, kun ei oo mikään iisimmästä päästä.

Työkavereille en pystynyt soittamaan, kun kyyneleet valui poskia pitkin autoon istuessa. Vaikka mä tiesin, että tää päivä tulee(että sairasloma alkaa/kovasti oon tätä päivää jo toisaalta odottanut) niin kyllä se haikeus yllätti. Onneks monen kanssa on päässyt ystävystymään niin hyvin, että tiedän, jotta me nähdään vapaa-aikanakin.psst työkamut, meille saa soitella!

Onneks ei minkään sortin lepoon oon joutunut (koputtaa puuta). On ihan super mahtava juttu, jos mulle suodaan liikkumislupa (sen mitä olot antaa periksi). Saa touhuta lasten kanssa koko kesän, nauttia ja antaa huomiota vaan niille!
Ja miksipä ei yllättäis tuota miestäkin ja veis sitä vaikka johonkin lomailemaan ;). Mikähän olis hyvä paikka tässä lähettyvillä? joku muu kun lähi grillin ulkoterassi? Autossa kun ei meinaa enään jaksaa istua pitkää matkaa.

Tällä viikolla oliskin sitten hommaa jos jollekkin päivälle. Ja perjantaina päästään taas kurkkaamaan mitä masuun kuuluu. <3 Harmittaa suuresti kun sinne ei saa ottaa lapsia mukaan. Esikoinen niin haluais päästä "kattomaan vauvoja teeveestä" :)

viikko täynnä ja viikko edessä

Meikäläinen on nauttinut pitkästä vapaa putkesta. On tullut kyllä niin tarpeeseen! Vaikkakin hommaa on riittänyt aivan liiakseen, oon silti osannut nauttia! Tosin illalla kroppa ei oo nauttinut ollenkaan! Ihanaa kun saa aamulla nukkua hiukan pidempään ja herätä siihen kun lapset kömpii viereen. Mies on painanu taas duunia koko vlopun, joten me ollaan nautittu ja vedetty volumet kaakossa jo aamusta saakka :D Raittiin ilman myrkystyskin varmaan koputtaa jo ovella. Sen verran on tullu oltua pihalla lähipäivinä.

Viime yönä olis tehny mieli alkaa tanssia kesken unien. Vihdoin se sade tuli!! Aamulla herätessä paisto aurinko ja satoi pientä tihkua..oo! ihanaa! Tän viikon kelit näyttikin aika "kylmiltä". Nyt ei sais valittaa, koska mä en niin piittaa niistä helteistä tällä hetkellä, mutta en mä nyt ihan takki kelejä toivonu ;)

Muutama päivä sitten päätettiin, että meidän on pakko siivota meidän kaapit! Siis jokaikinen! Moni joka on käyny meillä, ihmettelee kuinka meillä on niin siistiä ja tavarat on aina tiptop. Noh helppohan se on pitää kämppä siistin näköisenä, kun kaikki ylimääränen on tungettu kaappeihin :D
Eilen heitettiinkin oikeen ronskilla kädellä roskiin tavaraa ja osa lähti kierrtäykseen. Kyllä tuli hyvä mieli. Illalla vielä lähdettiin koko perheen voimin kauppaan ja esikoinen tokas reippaalla äänellä. samalla pudottaen leuan alas ja katsoen kulmien alta:
"Äiti, nyt kun meillä on vähän niin kun loma (ollaan oltu siis vapaalla monta päivää), niin sähän lupasit että mä saan ostaan meidän vauvoille jotain!!??"
Noh jep! Niinhän mä lupasin. Ja vaikka meillä nyt ei oo vielä alkanu virallisesti loma, niin voihan sitä nyt aina vähän jtn pientä ostaa ;)
Mukaan tarttui esikon valitsemana 2tuttipulloa ja pulloharja. Vaikka mitä muutakin se olis kärryyn haalinu, mutta säästetiin ne sitten seuraavaa ostoskertaa varten.
Tällä viikolla olis vauvojen kaappien järjestys. Nyt sitä tavaraa kun on vaan tullut lapattua kaappiin pesun jälkeen, täytynee se vielä siistiä, kun saadaan lisätilaa :)
Vaatettakin on jo useampi hyllyllinen(kaikista ei oo kuvaa!). Mutta kyllähän sitä pitääkin olla ;)

Vaatteitakin ollaan ostettu (hups!) nyt vähän lisää. Pienet nallehaalarit ja töppöset odottaa päälle laittajaa ja Britaxin vaunutkin on ollu jo kovalla testauksella.
Meidän pojat tosin on jo niin isoja, että ei niiden kanssa voi lähteä testi ajelulle, vaikka kovasti mieli tekiskin! Nää yksilöt siis tulee toimimaan meillä "kaukalorattaina" ja varmasti ovat hintansa veroiset.

Aikalailla alkaa olla jo kaikki mallillaa :) Toisten rattaiden ostoa odotan jo kovasti, vaikka tiedän tasan tarkkaan millaiset meille kotiutuu. ;) Yks vaunukoppa on jo ostettu(käytettynä) näihin rattaaisiin. Sekin tosin majailee Espoossa mun tätin luona (Kiitos tätsy matkahuolto apulaisena olemisesta!).
Jos joku tietää, että jollain on ylimääräisenä tai tulossa myyntiin Mountain Buggy Duet vaunukoppa (musta), saapi huikata. :)

Viikot ne poksuu ja tänäänkin tuli täyteen jo 26+0. Viime ultrassa(pe  6.6.) kun käytiin, näytti meidän pojat jo 2vko isommilta, eli vastasivat 26+0 ja 26+3. Painoa silloin oli 900g/jäbä. <3
Nyt (jos mittaukset piti paikkansa) on pojilla jo painoa kilonverran. Iso kivi kyllä tipahtaa sydämeltä joka maanantai, kun tietää että yksi viikko on taas pulkassa niin että pojat on pysyny masussa!
Toisaalta joka ikinen päiväkin on jo kullan arvoinen.
Sf mittaa en osaa sanoa, mutta neuvolassa ens viikolla sekin selviää :) Painon nousu on pelottavakin tasaista. :D Se on noussu todella tasasesti sen normaalin 500g/vko. Toisaalta hyvä niin! Jos paino nousee kohtuudella(mutta vauvoille tarpeeksi) jaksaa sekä äiti että vauvat hyvin. :)
Lähipäivinä on huomannu, että ruokaa ei uppoa yhdellä kerralla enään niin paljon. Noh onhan se ihan loogista, että kun masussa tilaa vie 2 poikaa, ei ruokaakaan voi mahtua enään vatsalaukkuun niin reippasti kun ennen. Ne jotka tietää mut, tietää kyllä myös että jos kyse on ruuasta, mä oon mukana! ;) Ja niin oon kyllä nytkin. Tosin hiukan useammin, mutta pienillä annoksilla.

Mikä muu on muuttunut tän raskauden aikana?
Noh nukkuminen! Ennen kun lapset oli saatu nukkumaan ja  kovasti pyytelin miestä kattomaan mun kanssa jonkun elokuvan, olin mä nukahtanut jo ennen kun elokuva oli alkanu. Herääminen ei oo ollu oikeestaan ikinä mikään ylitsepääsemätön juttu, vaan mä oon ollu se aamuvirkku ja illantorkku.
Tällä hetkellä, mä oon se joka saattaa kukkua vielä puolen yön aikaan. Yöllö herään (luonnollisesti) vessaan useamman kerran ja aamulla sitten joko nousen ylös kun mies lähtee töihin, tai sitten ihan  vastakohtana väsy ei anna periksi, kun pitäis lasten kanssa jo nousta. Närästyskin on tullut kuvioihin, ja välillä tekee mieli pidättää hengitystä, ettei vaan vahingossakaan tuu röyhtästyä!!
Hassua kuinka se kroppa osaa jo valmistautua niin monella tavalla siihen vauva-arkeen. :)
Itse kaksi vauva-arkea kokeneena, tiedän mitä se on. Nyt toki, kun lapsia on kaksi ja vauvoja on kaksi, tulee arki olemaan hiukan erilaista mitä aikaisemmin. Varmasti tapahtumarikasta, raskasta mutta arvokasta <3

 Asiaa olis taas kun muille jakaa, mutta ehkä nyt on hyvä lopettaa, kun kirjaimet pysyy jokseenkin kasassa. :) Ihanaa juhannus viikkoa!

kun äiti kasvaa, kasvaa myös lapset

nyt ei sais valittaa, kun se kesä vihdoin on päättänyt olla enemmän kun yhden päivän kerralla. Mutta eipä ole kyllä mun kesän hehkutus vuosi tämä kesä 2014. Jotkut päivät on ollu ihan jees, kun ei oo ollu niin hellettä. Lapset sen sijaan on nauttinu oikeen kunnolla. :) Laitettiin uima-allaskin takapihalle, ja siellähän ne viihtyis koko ajan. Ruuatkin on ollaan nautittu uima-altaan reunustalla.

Perjantaina oltiin taas ultrassa ja nää meidän pikkuset oli ottanu oikeen kasvu pyrähdyksen. Painoa oli tullu 4vko aikana n.500g. Vastasivat nyt siis 2vko isompia, mitä viikkoja on kasassa. Lääkäri meinas, että pelkästään positiivinen juttu, koska ennen aikainen synnytys on kuitenkin mahdollinen (mutta ei kyllä toivottu! Pysykää vaan masussa vielä <3), eli syntymäpaino olis sitten hyvä  ja kun mulla itsellä on arvot kunnossa ja painon nousu tasasta, ei oo syytä huoleen :)
Oli kyllä helpotus!! Ultraus kesti taas tunnin verran, kun lääkäri ei meinannu uskoa omia mittauksia. Mutta kyllä ne mitat oli ihan samat toisellakin mittaamalla.
Nyt pojilla oli painoa n900g/poitsu.  Ihmekkös jos välillä on tuntunu että maha räjähtää jos hengitän yhtään syvempään. Kasvu on ollu nyt niin hurjaa, että toivotaan sen himmaavan pikkasen kuitenkin tahtia :)
Molemmat siellä köllötteli poikkitilassa, mutta kuullemma on vielä hyvin aikaa ja tilaa muuttaa asentoa. En vaan jotenkin jaksa uskoa siihen, en tiedä miksi? Viime ultrassa A poitsu oli ihan samalla lailla, mutta B herra sen sijaan on kyllä vaihtanu asentoa. Nyt kun se ei enään majailen kylkiluun kaverina, se on päättäny kuitenkin potkia ihan huolella kylkiluun murusiksi. Ultrassa lääkäri totes heti, että "johan on vilkas kaveri". jep ;) Meidän A herra otti vastaan iskuja päähän ja kasvoille ja yritti sieltä toisen jalkojen välistä kurkkia, joskos sais huomiota<3

Kuullemma pitkiä poikia tulossa! Ja eipä se ihme, kun isi-mies huitelee kuitenkin lähempänä 190cm. Seuraavan ultran lääkäri laitto jo 3vko päähän.

Isommatkin pojat on ottanu jonkun kasvu pyrähdyksen. Esikolle ei mee enään puoletkaan vaatekaapin sisällöstä ja kuopus on myös päättänyt kasvaa ulos omista vaatteistaan. Onneksi sille löytyy enemmän kun mieluisia vaatteita isovelin kaapista :D Isoveli taas ei oikeen piittaa lainailla.
Eipä se auta kun mennä vaatekaupoille.

Viikotkin poksuu niin hurjaa vauhtia. Tänään tuli täyteen 25raskausviikkoa. Masun kasvu huitelee pilvissä ja kaverimme yrjö on päättäny vuokrata meiltä taas muutamana kertana viikosta olinsijan. Uskompa että nää helteet tosiaan tekee kyllä tän pahanolon. Ruokaa on vaan pakko syödä vaikka ei tekis mieli. Ja niin.. sitä vettäkin pitäis muistaa juoda!?

Oikeen sekametelisoppa tää kirjotus.. Sanottakoon vielä se, että meille on kotiutunu nyt ne kauan odotetut Britax B-Dualit ;) Ja kyllä on mahtava keksintö!! Lähiaikoina olis hakusessa vielä toiset rattaat, jonka jälkeen olis kaikki suuret hankinnat tehty :)
Loppu kuusta mennään vielä tuttipullo ja tutti ostoksille, kun lapsilla alkaa kesäloma! Se taitaakin olla tämän loman odotetuin reissu lapsien mielestä. :) Pienet ne on ilot!

fiiliksiä, ajatuksia ja kuulumisia

Nyt on paljon tullut kirjoteltua vaan "diipadaapa" juttuja, joten ehkä olis aika vähän kertoilla kuulumia :)

Tänne päin kuuluu vaihtelevasti hyvää ja vaihtelevasti huonoa. Välillä jopa todella huonoa. Pojat on jo yli puolikilosia ja mittaakin niillä on jo pian kouluviivottimen verran. :)
Herra B se on päättäny ottaa potkupaikan lisäksi kylkiluut lemppari köllöttely paikaksi. Vaikka kohtu ei oo vielä korkeimmillaan, alkaa olo olla jo aikas tukala välillä. Välillä täytyy notkistaa selkä ihan käyrälle, että sais tuon etuvarustuksen edes hetkeksi pois kylkiluista. :D Välillä taas täytyy vääntää itteensä mitä ihmeellisempiin asentoihin, että henki kiertäis normaalisti. Arvatkaapa kuinka mä odotan tämän viikon helteitä? ;)
Herra A on päättäny ottaa vähän rauhallisemmat "muuvit". Välillä se varmaan antaa monoon velille oikeen kunnolla, jotta sais huomiota :D ja sen kyllä äitikin huomaa. Istukka kun on etuseinämässä A herralla, ei liikkeetkään oo ihan niin napakoita mitä B poitsulla. A on selvästi paljon rauhallisempi ja maltillisempi. Se tykkää vaan vähän hengailla ja alavatsassa tuntuukin usein potkujen sijaan "muljuntaa". Viime ultrassa (3,5vko sitten) A poju oli perätilassa, saapi nähdä perjantaina, mikä on tilanne silloin :)

Neuvolassa kaikki oli hyvin. Pojilla sykkeet 140-150 ja kasvu on tasaista. Masu huitelee nyt( sf 28cm) sitä luokkaa mitä se on ollut suurimmillaa esikoista ja kuopusta odottaessa(32cm/33cm). Viikkojakin on kasassa tänään huikeet 24 <3 Niin äkkiä menny kyllä tää odotusaika, vaikka välillä tuntuu että ottaisin vaikka miljoonalainan että saisin nauttia odotuksesta hiukan pienemmillä vastoinkäymisillä. Onneksi mä tiedän, että nää rankat ja vähemmän rankat 9kk palkitaan niin suurella rakkaudella , ja TUPLASTI <3

Töitä olis jäljellä vielä muutama päivä ja monta vapaapäivää. Haikeena jo lasken kalenterista työtunteja. Vaikka jo salaa toivonkin (todella paljonkin) että aika menis äkkiä ja pääsisin lepäämään kotiin muutamaksi viikoksi, tiedän että tuun kaipaamaan töihin. Viime päivät on ollu suhteelisen helppoja, mutta illalla on kyllä työnteko kostautunu.
Jalat on pakko saada nostettua ylös, kun tuntuu ettei niissä kierrä enään veri. Mä kun oon tällänen kuuman suihkun puolesta puhuja, voin kertoa että se ei ainakaan yhtään helpota! Tuntuu että iltasin jalat aina turpoo(ei onneks vielä ihan super pahasti).
Oksennuskin on ollut kaverina muutamana iltana. Siis voi hyvä luoja, kuinka mä nostan hattua ittelleni, että oon vielä hengissä sen 3kk päivittäisen yrjöömisen jälkeen!! Ja hatun nostot myös kaikille muille jotka on elävien kirjoissa koko raskaus ajan yrjöömisen jälkeen! Halit Kristalle, oot kyllä super mutsi <3 ;)

Uskokaa tai älkää, mutta tän kaiken valituksen jälkeen, voin käsi sydämmellä kertoa että mä nautin! Kaikesta huolimatta. On päiviä ja pieniä hetkiä, kun ei edes huomaa olleensa raskaana. Kunnes poitsut muistuttaa potkuillansa <3
Tiedän että jään tosi haikein mielin kaipaamaan raskaana oloa. Ehkä kuullostaa tyhmältä, mutta mä nautin tästä! Mun mielestä raskaana olevat naiset on jtn niin.... öö? miten sitä nyt sanois?
IHANIA!? Monet potee vauvakuumetta, mutta ei halua olla kuitenkaan raskaana ja toiset taas vois olla raskaana, muttei välttämättä halua enään kokea sitä vauva aikaa, joka on kieltämättä välillä raskasta.

Mä kuitenkin nautin raskaana olosta nyt, ja odotankin jo kovasti vauva arkea. Voin toki olla erimieltä sitten syksyllä :D, mutta tällä hetkellä on sellaset fiilikset!

Toki välillä tulee niitä päiviä, kun miettii että kuinka ihmeessä mä jaksan. Varsinkin silloin, kun joku onnittelee VAUVAN tulosta ja itse korjaan onnellisena että tupla onnihan meille on suotu. "Voi kauheeta, eikö sulla oo ennestään jo monta pientä lasta?" Johon mä ylpeänä kerron että, "juu kaksi poikaa. Ja pian tuplasti lisää poikia". "VOI KAMALA!! Kyllä sulla tulee olemaan raskasta, sunhan pitää hankkia bussi...." sun pitää sitä sun pitää tätä!!!
Enhän mä yksin ole!!!!!!!!??? MUlla on maailman paras mies, mulla on maailman paras äiti, maailman parhaat sukulaiset sekä ystäviä. Miehenkin sukulaiset odottaa jo niin kovasti kaksosten syntymää, että hyvä kun eivät ole jo mun puolesta synnyttämässä niitä! :D

meidän makuuhuoneen seinällä olevaa tekstiä lainatakseni:

Uneksi huomisesta,

Muista eilinen,

Elä tänään

<3Ihanaa alkavaa viikkoa!! :)

TOIVEPOSTAUS: Meidän koti

Krista :Mua kiinnostaisi nähdä miltä teidän koti näyttää :) Kiitos ideasta! Tää onkin kiva idea! Moni ei tälläsiä tee, koska kokee että koti on kuitenkin niin "yksityinen" juttu. Ensin ajattelin että olisin kans jakanu vaan pienen osan meidän kodista muille, mutta kyllähän meillä vieraitakin käy ja näkee meidän asunnon ;) Mitään niin salaista meillä ei ole, etteikö sitä vois muille näyttää. Me siis asutaan omassa rivitalonpätkässä. Kolmas vuosi jo menossa näiden seinien sisällä ja välillä on ollu kyllä suurikin himo muuttaa johonkin muualla. Mutta aina iskee se haikeus:luopuminen! Tässä on niin hyvä ja halpa asua-Kaukolämpö ja kiinteä vesimaksu. Takapihalla ei oo kyttääviä naapureita, vaan metsä pläntti. Kaikki perus asiat on kunnossa ja ens viikolla meillä alkaa vielä ikkuna ja ovi remppa :) Omaa pihaa on sekä edessä että takana. Ja naapurit on mitä mahtavampia! Tällä hetkellä tää kämppä luokitellaan 3h+k+vh+t+ak, mutta jo ensi kuussa papereissa lukee 4h+k+vh+t+ak. Aijotaan siis tehdä yks lisähuone lisää. Eihän se ihan vielä oo välttämätön kun pikku pojat nukkuu kuitenkin meidän kanssa samassa huoneessa ensimmäiset kuukaudet, mutta on se kiva rempata valmiiksi kaikki, kun sitten hektisen arjen keskellä. :) Olohuone on nyt sen verran iso ja tukipilarit on jopa jo valmiina talonrungossa väliseinää varten, että miksipä ei tekis kaikille omaa huonetta?  Monella naapurilla on jo "lisähuone" rakennettuna ja siltikin olohuoneelle jää todella hyvin kokoa. Neliöitä meiltä löytyy n80m2. Juuri sopivasti meille. :) Oi kamala.. tuo ovi! Se on ehkä suurin inhokki tässä kämpässä! Onneksi se lähtee vaihtoon muutaman päivän päästä ja tilalle saadaan jotain ihan muuta!! Joku tarkkasilmäinen ehkä huomaa että seinissä on pientä väri eroavaisuutta ;) Täällä kun nuo maalaus hommat on yleensä mun hommaa (kun mä ne ideat keksinkin :D) ja olot ei oo oikeen antanu myöden niin seinän maalaus on jäänyt hiukan kesken ;) Onneks sävyero ei oo ihan suuri. Uskompa että mun maalaukset on ennen kaksosten syntymää maalailtu, joten joko tuo seinä pysyy noin vielä muutaman kuukauden tai sitten joskos vaikka mies yllättäis ja ottais sudin käteen ;) Toivossa on hyvä elää. Etupihalla meillä on on myös pieni katettu terassi. Siitä en huomannut ottaa kuvaa :) Pikkueteisen jälkeen seuraavana on "eteinen", josta pääsee vaatehuoneeseen, poikien huoneeseen, vessaan, olkkariin ja keittiöön. näkymä pikkueteisestä. Isommilla pojilla on meidän kämpän suurin makkari. Aina välillä kun tuntuu että alkaa järjestys tympiä vaihdetaan päikseen meidän makkarin kanssa. Sitten kun uus makkari valmistuu pääsee pojat sinne ja me saadaan tämä huone. Tänne mahtuu sitten hyvin pinnasänky ja meidän kimpsut ja kampsut :) Eteisestä siis pääsee myös meidän olkkariin. Aikoinaan kun tänne muutettiin oli olohuone täysin musta. Siis todella! Täällä oli mustat tapetit. Mä kun en voi sietää mitään tummaa suurissa määrin (niin kun varmaan huomaa), ehdottelin miehelle jo heti muuton jälkeen tapetin vaihtoa. Se ei kuitenkaan innostunut asiasta, joten enhän mä nyt voi alkaa vaan repimään tapetteja? :D Noh 2vuotta siihen meni ja mieskin alkoi ehdottaa tapetin vaihtoa. Tällä hetkellä meiltä lötyy ihan perusvalkoinen tapetti, bling kimalteella. (ei pääse kuvassa oikeuksiin). Inhoon kaiken näköstä ylimäärästä tavaraa joka on esillä, joten sitä meiltä ei hirveesti löydy. Kaapit sen sijaan pursuaa kyllä jos minkälaisesta tilpehööristä :D Väliseinä tulee menemään ikkunoiden välissä, joten olohuone puolittuu melkeen puolella. Toisesta päästä olohuonetta ei oo kun yksi kuva, koska sieltä ei löydy kun mun unelma päivälöhö paikka<3 Kellokin tippui seinältä miljoonaan osaan, kun meidän 4vuotias korjaus mies päätti mittailla kelloa. :) <3 Mun takapuoli leviää tässä tuolissa aina päivisin kahvikupin kera. Vapaapäivinä tulee vietettyä myös aamukahvin kanssa tässä aikaa! Lapset ei ihme kyllä piittaa niin kiikkua tällä, mutta eipäs tuo mua haittane ;) miehen oon nähny istuvan tässä ehkä kerran? Keinutuolin, päällisineen ,oon periny mun mummalta ja se taas on saanut sen joltain äitin siskon miehen veljen pojan naapurilta.... Tää yksilö on siis todella vanha ja entisöitykin se on jo kerran :) näkymä kiikkustuolista Olohuoneesta pääsee takaterassille, jossa tuleekin vietettyä kyllä paljon aikaa :) Lapsilla on kyllä  tilaa touhuta ja temmeltää. Kuvia sieltä ei nyt juuri ole. Olohuoneesta sitten seuraavaksi keittiöön, eteisen kautta. Meidän ruokaryhmä on DIY tavaraa! Alunperin pöytä on mun lapsuudenkodista ja ikää sillä on kyllä jo toistakymmentä vuotta. Todellisuudessa sillä on vihreät jalat(jep, oon monesti kysyny äitiltä mitä ihmettä se on ajatellu ostaessaa vihreä jalkasen ruokaryhmän!!) ja ruokailu/istuin tasot on ollu kirsikan väriset. Aluksi me maalattiin se täysin valkoseksi, mutta sen ulkonäkö alkoi tympiä! Niimpä me tuunattiin siihen uusi pöytä levy ja ostettiin tuoleihin tuolihuput :) avot! Tuoleja on oikeasti 6kpl, mutta se tuntui jotenkin ahtaalta. :)  Ei ehkä ihan käytännöllisimmästä päästä nuo valkoset tuolinpäälliset tässä lapsiperheessä, mutta onhan meillä pesukone :) Keittiö on kokenu myös pientä väri muutosta. Aikoinaan tää on ollut siniharmaa? Siis todella! Sinistä seinissä? Kamalaaa!!!!! Tällä hetkellä seinät on sekoitus beigeä ja harmaata. inhoan tuota punaista vedenkeitintä, värinsä puolesta! En hoksannut ottaa tiskikaapiston seinältä kuvaa, mutta samoilla kuoseilla mennään mitä noista kuvista nyt näkee :) Meidän talo on sen verran vanha, että pohjaratkasu on sen mukanen. Onkohan aikoinaan rakentajat ja asukkaat menny aina ruokalevolle, joten makuuhuone on sijoitettu niin että keittiöstä pääsee suoraan kaatumaan sänkyyn? Taitaa nykypäivän ihmiset olla liian kiireisiä semmoseen! Meidän makkariin mennään kuitenkin keittiön kautta, eikä se oo haitannu ollenkaan meitä :) (Päinvastoin: nyt raskaana ollessa on kiva kun jääkaappi on samalla suunnalla sängyn kanssa.. nooh vitsi vitsi!! ;) ) Tästä tulee sitten hetken päästä kaksosten huone. Katsotaan, miltä se näyttää sitten! ;)) Vessasta en kehdannut ottaa edes kuvaa, koska pyykkiä on niin julmetusti! Mutta sitähän se lapsiperheiden arki on..? Pyykinpesua?!

Toivepostaus: valmistautuminen + vaunu pohdintoja

Anonyymi 12.5.2014 Miten te olette nyt jo valmistautuneet kaksosten tuloon ja mitä pitäisi vielä tehdä?

Kiitos Anonyymille ideasta! Tätä vois kirjotella pitkään...

Yksi suuri pohdinta ja rahareikä uuden vauvan(meidän tapauksessa vauvojen) tulon mukana on hankinnat. Mikä on hyvä? Tarvitaanko me sitä todella? Ostanko uutena vai käytettynä? Saataisko me jostain se? yms...

Kuopuksen kasvaessa, myin aina kaikki tavarat pois. Tiesin että haluan kyllä vielä lapsia, mutta en ihan seuraavina vuosina. Mutta mieli muuttu, kun omaa tämän sukupuolen? ;) Aluksi mua harmitti todella se, että myytiin kaikki. Tai ei ihan kaikkia. Sellaiset säästettiin jolla oli "tunnearvoa" tai oli muuten todella hyvässä kunnossa. Niitä oli kuitenkin loppupeleissä niin vähän ettei niille pitkälle pötkitä!
Ensimmäisen hankinnan oon tehnyt jo ollessa raskaana rv 5. Se ei ollukkaan mikään pikku ostos, kuten sukat tai body. Vaan minä(tuuliviirinä) bongasin juuri sellaisen pinnasängyn halvalla ( ;) ), mitä oon aina himoinnu. Pakkohan se oli saada, ja jopa seuraavana päivänä bongauksesta mä kipitin sen hakemaan! Tuolla se odottaa nyt nukkujaa <3

Kun me saatiin tieto kaksosista, mulle iski heti paniikki kuinka me ehditään ostaan kaikki. Meillä ei ollut kun muutama body ja yks pinnasänky.
Ite suosin kierrätystä. vaikken oo mikään eko ihminen, niin kyllä mä mielummin kierrän ensin kirppiset ja sitten vasta ostan kaupasta jossei löydy. Mä teen paljon löytöjä kirpputoreilta ja mä niin tykkään siitä kun kassassa summa näyttää"10€" ja kourassa on pussillinen hyvä kuntosia vaatteita :)

Mitä meiltä löytyy nyt kaksosia varten kun raskaus on edenny viikolle 24?

meillä on molemmille tulokkaille (samanlaiset) pinnasängyt! Jep, löysin kun löysinkin ihan samanlaisen pinniksen. :) Myös pinnissuojat löytyy molemmille! Ja materialismi onneahan on, että kaksosilla on samanlaiset ;)

Myös turvakaukalot telakoineen meillä on jo molemmille pojille. Minkäänlaista visiota ja merkkiä ei ollu mielessä, mutta ehdoton juttu oli, että kaukalot täytyy olla telakalliset. Kuosit on hiukan erilaiset kaukaloissa, mutta muuten on samat Britaxin kaukalot molemmille.

Kuva lainattu netistä. Babystyle.fi

Vaatteista mä sain kans kamalan ressin. Kuinka me saadaan haalittua niin paljon vaatteita, ettei pikkusten tartte olla aina samoissa kuteissa ja että sitä vaatetta olis enemmän kun yhdet päällä ja yhdet pyykissä?! Noh hyvinhän tuo näyttää onnistuvan ;) Siis se vaatteiden "haaliminen " ja ostaminen. Nyt alkaa olla jo yksi kaapilinne täynnä vaatetta, joten pikkasen pitää malttaa olla nyt ostamatta! :) Suurin osa vaateista ollaan joko saatu tai tehty hyvinä löytyinä kirpputoreilta. :)
Leluja ja lelumattokin kaiken näkösillä pimputus moodeilla löytyy vielä säästettynä!



Kuopuksen syntyessä talvella, oli varmaan yks ainut hankinta mikä mun oli pakko saada. Ja niin oli nytkin!  Nimittäin Eisbärchenin minilämpöpussit turvakaukaloon. Meillä molemmat pojat omaa tuollaiset vaaleanharmaat yksilöt! Niin  mahtava keksintö. Uskompa että meillä mennään näihin pusseihin aikas kauan. Ja uskon myös TAI TIEDÄN, että meidän arkea helpottaa selvästi kotoa lähteminen, kun ei tarvitse pukea neljää lasta täysin toppatuiksi. :)

Kuva

Ite en tullu edes ajatteleeks, että me tarvittais kahdet vaunut. MIKS IHMEESSÄ TARVITTAIS? Oon lueskellu blogeja jossa jotkut monikko vanhemmat omaa ensin yhdet tuplat,sitten vielä 2 yhden lapsen vaunut, että saa lapset nukkumaan päikyt ulos ilman että toinen herää. Mummolassa saattaa olla vielä yhdet rattaat ja siellä ja täällä ja tuolla on rattaat.. Haloo mikä idea? Nyt kuitenkin ymmärrän niitä vanhempia!
Monikkovalmennuksessa kun oltiin miehen kanssa, tuli sinne yks äiti omian kaksosten kanssa vähän kertomaan arjesta ja omista kokemuksista. Heti sinne huoneeseen mentäessä, mulle pisti silmään, että heei.. Mä haluan tuollaisen ratas osan mihin saa kaukalot kiinni!
Niin paljon se ratasosa sai kyllä kehuja jo kaksosten vanhemmilta, että mähän halusin ne kans, mieluiten HETI!!! Jopa mies oli sitä mieltä että ilmanmuuta sellaset pitää olla!
Löysin kun löysinkin sellaset, ja parin viikon päästä meillä majailee tälläiset.

Mikä mahtavinta. Meidän kaukalot mätsää näihin! :) Ei siis julmettuja sotahuutoja kaukaloita rehatessa. Ihan älyttömän pieneen kasaankin saa nää yksilöt taiteltua, että mahtuu pienempäänkin kämppään tai autoon.

Yks suuri rahareikä on kuitenkin vielä punasella merkattu! Nimittäin itse rattaat. En mä halua kuitenkaan kahta pientä tuollasissa päälleikkäin istuttavissa työnnellä talvella(isompana sitten kyllä menee, hyvinkin). yhdet tuplat käyttäneenä(tai no työntäneenä), tiesin, mitä mä en halua!!! Joten siitä oli hyvä lähteä..

Uskokaa tai älkää, mutta mulla on kyllä maailman paras anoppi! Ja anopin ukko voidaan laittaa kyllä kans täysin tähän samaan "paras"-laatikkoon. Ne kun lupasivat ja halusivat auttaa rattaiden ostamisen kanssa. (terkut anopille, kyllä te ootte ilman rattaiden ostamistakin ihania <3). Mutta siis ihan mahtavaa kun on läheisiä jotka haluaa auttaa? Ja nyt jos koskaan on kaikki apu tarpeen. Mutta asiaa..
Pitkän pohdinnan ja punnitsemisen jälkeen ne vauut/rattaat kuitenkin löyty. Toki ne on vielä kaupassa, mutta nyt tiedetään mitä haetaan, eikä vaan ajatustasolla punnita.
Ehtona rattailla oli että ne on..
-vierekkäin istuttavat
-erilliset istuinosat (molemmilla omat kuomut yms)
-säädettävä työntöaisa
-kevyet
-pieni kokoiset  sekä
-ilmakumipyörät, jotka saa lukittua(talvea ajatellen).

Missään vaiheessa en oo kirppisihmisenä kuitenkaan ajatellu että nää me ostetaan käytettynä. Vaan halusin satsata rattaisiin. Tiedän että me tullaan olemaan paljon ulkona ja vaunut/rattaat tulee olemaan "kovalla käytöllä". JOten miksi ei maksa kerralla vähän enemmän, kun se että ostaa halvalla useammat. Jotka tulee loppupeleissä jopa kalliimmaksi kun yhdet kallimaat kerralla?
Tässä ne on.. unelmat!!

Tuplarattaat Mountain Buggy Duet EVO

Onko muilla kokemuksia näistä vaunuista? :)
-ainakin nää kattaa kaikki meidät toiveet.



 Steriloija? öö.. se on vielä vähän kiikunkaakun ostaako vai eikö? Toiset on sitä mieltä että se on pelastus monikkoarjessa, mutta onhan meillä noita kattiloita ja kraanasta tulee vettä? Miksei se menis ihan keittämälläkin?
 Onko jollain omakohtasta kokemusta? Kannattaako sellanen? Ja mitä muuta vielä pitäis muistaa tai ootte kokenu monikkoarjessa suurena plussana?

Vielä hankintalistalla olis itkuhälytin ja sitterit. Tuttipullot ja tutit on kuullemma oltava esikoisen ostamia ;) hih.. reppana kun se niin jo odottaa ja odottaa ja missään ei näy vauvoja vielä. <3 Noh ei enään kauaa niin meidän talo vilisee miehiä! :)


Tänään  tulikin täyteen 23viikkoa ja ens viikon jälkeen saa jo huokaista pienen helpotuksen, kun ensimmäinen "hyvä" virstanpylväs on ylitetty. Mahdollisuudet selviytymiseen täällä meidän kanssa kasvaa nyt koko ajan<3 Vaikka mä oon viime päivät ollu kyllä niin täynnä tätä raskautta ja tuntuu että mä en oo mitään muuta tehnyt kun sairastanu enemmän tai vähemmän nää 23viikkoa,  niin en kyllä mistään hinnasta luopuis tästä olotilasta vielä!

Näillä viikoilla pikkuset alkaa jo kuulla,  ja mä oon jo kyllä kovasti yrittäny tätä meidän hulivili B poikaa passittaa hiukan keskemmälle kenttää :D
Viime viikot kun on tullu aivasteltua enemmän kun laki sallii, allergian takia, on alkanu kyllä jo ottaa kipeetä. Monoon tulee koko ajan kylkiluun kohdille ja nyt tämä herra B on päättänyt asettua oikeen kylkiluun päälle! Mahtava tunne, jepjep!! Istua ei voi ilman että kaartaan vasemmalle, maata ei voi kun tuntuu että happi loppuu ja yöllä kyljen kääntö--noup, ei onnistu! ;)

"huhuu vilpertti, äiti täällä! Nyt otat toista veliä kädestä ja meet hiukan lähemmäksi sitä, se kaipailee jo suo yksiön vasemmalla puolella!" <3