pikkujäbät 27+0

Niin vaan juhannus meni ja arki koitti. Meidän juhannukseen ei kuulunut minkään näkösiä humputuksia, vaan normaalia mökki elämää ja hyvää ruokaa. Pojat nautti kun sai juosta ulkona aamusta iltaan ja puuhaa riitti kun muille jakaa. Kamerakin jäi kotiin, niin tohinassa me lähdettiin jussia viettelemään :) Tultiin kyllä kotiin yöksi, kun itteä ei oikeen napannut nukkua lattialla. Sen verran oli mökillä porukkaa, että ei tilat antanu ihan myötä ;)

Nyt on siis arkeen palattu ja meillä alkoikin vähän "erilainen" arki.
Tänään oli kauan odotettu 27+0 neuvola. Vihdoin siellä oli "oma" täti töissä ja sijaiset oli saanu piiloutua lomailemaan ;) Tai mihin lie menneet?
Muistatteko kun kovasti "kauhistelin" todella (siis todella) tasaista painon nousua. Jooh.. se siitä tasaisesta painon noususta! :D Tais juhannuksen lihat ja makkarat sulaakkin pikkasen  oletettua hitaammin ;)
No ei sitä painoa nyt niin ruhtinaallisesti ollu tullu, että mitään hälyyttävää. Huolissaanahan sitä pitäis olla jos juhannuksen jälkeen on päässyt laihtumaan  ;) Tekee hyvää meidän pojillekkin saada jo alku maistiaisia grillimakkaran ja muiden juhannus herkkujen suhteen. heh..

Tuntuu että masu kasvaa silmissä ja muoto vaihtuu kyllä joka päivä. Sf mittaakin mitattiin ja se oli ruhtinaalliset 32.5cm. Nyt on masu sentilleen saman kokoinen mitä se on ollut edellisissä raskauksissa synnyttämään lähtiessä. Sykkeet oli pojilla suhteellisen samat 130-150.

27+0

Kätilön kysyessä miten on mun päivät menny ja onko tullu aika pitkäksi, katoin sitä vähän hölmönä. Se esitti lisäkysymyksen "niin, kuinka sulla on päivät kulunut sairaslomalla ollessa?"
Noh tuota... kun on kaksi pientä nopea tempoista poikaa kotosalla seurana, ei aika kyllä tuu pitkäksi ja toisekseen, en mä oo sairaslomalla vielä. (katsokaa nyt vaikka tuota edellistä kuvaa. Jos joku väittää ettei oo tekemistä kotosalla kun asustaa kolmen miehen kanssa, on kyllä itsekin kun mies :D Niin kamala siivo, vaikka ollaan oltu kotoa pois lähes koko juhannus? Kukaan ei oo kuullemma sotkenu?- Hassua että tavara osaa kävellä keskelle lattiaa itsestään.) Niin asiaan.
Neuvolatätsy katto mua silmät suurena ja ihmetteli, kuinken mä oo vielä sairaslomalla. Kerroin että mulla on ollu nyt paljon vapaapäiviä ultran jälkeen, joten sain luvan olla "työntekijän listoilla" neuvola käyntiin saakka.
Nyt kuitenkin kun on alkanut jo supistuksia tuntumaan enemmän ja vauvatkin on jo hyvän kokosia, päätti kätilö kirjottaa sairasloman alkavaksi tästä päivästä lähtien, äitiysloman alkuun saakka.
Olin jotenkin jo todella tietoinen tästä.Toisaalta, eihän mulla olis ollut kun enään 1viikko töitä ja sen jälkeen alkanut "pakollinen " sairasloma.
Oon kyllä todella ylpeä itestä, että oon jaksanut näinkin kauan olla töissä. Tuo työ mitä teen, kun ei oo mikään iisimmästä päästä.

Työkavereille en pystynyt soittamaan, kun kyyneleet valui poskia pitkin autoon istuessa. Vaikka mä tiesin, että tää päivä tulee(että sairasloma alkaa/kovasti oon tätä päivää jo toisaalta odottanut) niin kyllä se haikeus yllätti. Onneks monen kanssa on päässyt ystävystymään niin hyvin, että tiedän, jotta me nähdään vapaa-aikanakin.psst työkamut, meille saa soitella!

Onneks ei minkään sortin lepoon oon joutunut (koputtaa puuta). On ihan super mahtava juttu, jos mulle suodaan liikkumislupa (sen mitä olot antaa periksi). Saa touhuta lasten kanssa koko kesän, nauttia ja antaa huomiota vaan niille!
Ja miksipä ei yllättäis tuota miestäkin ja veis sitä vaikka johonkin lomailemaan ;). Mikähän olis hyvä paikka tässä lähettyvillä? joku muu kun lähi grillin ulkoterassi? Autossa kun ei meinaa enään jaksaa istua pitkää matkaa.

Tällä viikolla oliskin sitten hommaa jos jollekkin päivälle. Ja perjantaina päästään taas kurkkaamaan mitä masuun kuuluu. <3 Harmittaa suuresti kun sinne ei saa ottaa lapsia mukaan. Esikoinen niin haluais päästä "kattomaan vauvoja teeveestä" :)