NIIN SUURIA TEKOJA!

on ihana nähdä kuinka moni on tosissaan mukana uuden lastensairaalan perustamisen kanssa. Niin suuri asia, joka muuttaa ja ennen kaikkea auttaa pieniä elämän alkuja ja varmasti myös vanhempia. Tästä voisi kirjoittaa vaikka kuinka pitkän stoorin, mutta taidan jäädä fiilistelemään nyt ensi alkuun tätä ihanaa kappaletta, joka on omistettu vain ja täysin lapsille! <3

Kuuntele ihmeessä josset vielä oo ehtiny!

LOHTU-lastensairaala

himputin kevät

Mä oon niin täynnä jo tätä kevättä. Eikö tää vois olla loppu?!
Ymmärrän kyllä täysin niitä jotka nauttii kun alkaa lämmetä ja päivät pitenee. Mieli virkistyy ja tuntuu jaksavansa kyllä paljon paremmin. Mutta miksi..oi miksi allergiat on keksitty? Mä voisin linnottautua sisätiloihin ja tukkia kaikki ikkunat ja pikku kolot ettei meille pääsis sisälle minkään laatusia siitepölyjä tai muita allergiaa ruokkivia ötöiköitä ja pölyjä.
Aamusta oltiin vajaa tunti pihalla ja itellä tuntuu nenä lähtevän irti. Enkä yhtään pidä ajatuksesta että mun täytyy kävellä miehen työpaikalta töihin ja illalla vielä kotiin! Ehkäpä täytyy ottaa töistä joku naamasuoja ja pukeutua kumipukuun!! :D

Tulis jo kesä!

Innolla jo odotan niitä lämpö päiviä. Odotan jo sitä että saisin vetää vaan sandalit jalkaan, koska tuo kenkien laitto ei oo kyllä enään mitään lempi puuhaa ;)
Odotan jo kovasti että saisin kiskasta ihania värikkäitä toppeja ja raita kuosilla varustettuja vaatteita!
Voi kun aurinko jo näyttäytyis ja saapuis antamaan vähän väriä tällä pärställe ;) Ehkäpä mä yritän sinnitellä tän kevään nyt hyvin mielin ;)

Tänne päin kuuluu muuten ihan hyvää. Mitä nyt toinen pojistakin kärsii pahoista allergia oireista. Sillä on onneks helpotuksena lääkkeet. :)
Kesä hiuksetkin on meidän talouden miehet jo vetäseet ja meinasin kuolla nauruun kun kaikki 3 tuli vessasta siilipäivisinä :D Voi sitä näkyä!
Ite tekis kans mieli laittaa vähän jtn kesä fiilistelyä hiuksiin, mutta taidan jättää sen nyt suosiolla. Tuntuu että tässä on nyt niin paljon kaikkea muuta mihin sitä rahaa mielummin laittais. :)

Masu sen kun kasvaa ja viikot poksuu. Tuntuu että painoa on alkanu kertääntyä nyt enemmän ja ihan ymmärrettäväähän se onkin. Vielä kuitenkin mennään alle +10kg, eli eiköhän tässä pysytä ihan ihmisen kokosena loppuun saakka ;)
Herkku kausia on välillä oikeen urakalla. Mitä ei oo ollu kyllä pahemmin alkuraskauden aikana. Nyt pitää maltillisesti herkutella niin jaksaa itekkin sitten paljo paremmin loppuun saakka :)
Verenpaine se vaivaa vieläkin. Alapaine on ollu nyt monena päivänä 50-60 ja se kyllä huomaa.

21+3

Töissäkin on alkanu olla jo vähän tukalaa. Uudet työlistat kun näin, tiesin heti että ei tuu toimimaan!! Nyt kun mun kanssa on ollu koko ajan joku töissä, huomaa siitä olevan kyllä apua (meillä siis tehdään muuten yksin hommia). Nooh... eipä siinä mtn! Nyt ei sovi ajatella muita, vaan omaa ja vauvaojen jaksamista. Oon päättäny kyllä että jos yhtään siltä tuntuu, loppuu mun työnteko kyllä ennen oikeaa "pakollista sairaslomaa". Tässä olis kuitenkin vielä useampi viikko edessä, joten mielummin mennään tasasesti hyvällä voinnilla loppuun saakka, kun rökitetään olot ihan nollille. :)

Kesäkuun alussa oliskin sitten seuraava ultra :) Jännään kuinka sitä niin odottaa. Kuinka sitä on mukamas selvinny aikasemmin vaan kahdella ultralla? :D Kyllä se on sen verran ihanaa katteltavaa nähdä omat lapset siellä ruudulla <3

21+3 ja turvonneet silmät

Nyt tää mamma lähtee vierimään tuonne siitepölyjen sekaan. Pitkä päivä edessä! Klo 22 jälkeen vasta pääsen kotio, suihkun kautta nukkumaan! Onneks huomenna on hartaasti ja kauan odotettu vapaapäivä! Tosin puuhaa riittää kyllä ihan aamusta iltaa :)

mielipidettä kehiin

Nyt alkaa aika ja varsinkin ajatus olla ihan kortilla :) Välillä on kova hinku kirjottaa koko ajan jtn, mutta niin kun monella muullakin niin ajatus ei luista. Ite en ainakaan jaksa lueskella päivästä pitkään toisten blogeja missä kerrotaan kuinka on nukuttunu pitkään ja syöty taas aamupalaksi sitä kaurapuuroa.

Aijoittain yks pahimmista "paheista": puhelimen LIIKA käyttö!

 Nyt siis onkin teillä mahdollisuus kysellä ja antaa ehdotuksia postauksille!! Tyhmiä kysymyksiä ei oo, mutta muistetaan pysyä hyvän maun rajoissa. :)

Aikaa on su 18.5 saakka! Ei muuta kun hihat ja uteliaisuuden hyppyset heilumaan ;)

rakkaus

Kuinka mä tän nyt muotoilisin?! Mun sormet syyhyää vaan sydämiä ja silmissä ei näy kun meidän reippaat lapset!
Aamulla mun lähtiessä pojat jäi nätisti mumman kanssa kotio. Voi niitä ihania sanoja "nähdään äiti pian. kerrothan meillekkin mitä vauvoille kuuluu". TOTTA KAI! Olettehan te niiden isoveljiä <3
Kaverin kanssa nähtiin sairaalan aulassa. Hissimatka oli kutkuttava ja odotus sinne ultra huoneeseen oli jänskä!
Pian kuitenkin kuului mun sukunimi! Apua, onko nyt mun vuoro?!
Todella mukava ja osaava lääkäri otti meijät vastaan. Juteltiin niitä näitä ja se totes että "jaa, sä oot ottanu vähän kaikkia kategorioita. On normaali synnytystä, perätila synnytystä ja kaksosia."
heh, kyllä oli hauskaa! :)

Silmät pyörien taas kyttäsin sitä ruutua. Siellä ne meidän pikkuset oli <3 Molemmat justiin niin vikkelinä, mitä mä  äitinäkin  oon huomannut!! Toinen, A vauva,  hiukan rauhallisempi (kiitos etuseinämässä olevan istukan ;) ) ja sitten tämä jälleen "herra vilivilpertin"- leimaa kantava yksilö B <3 Hetken aikaa piti taas miettiä, että kasvaako mun sisällä kaksi ihan ihka elävää ja uutta elämän alkua!??? <3 Voi sitä onnen määrää <3 Taas jälleen mä saan enemmän rakkautta mun elämään, vaikka sen loppumisesta ei oo kyllä tietoakaan, tälläkään kokoonpanolla!!

Tekstikin on varmasti niin rakkauden sekopäistä väkerrystä, mutta koittakee saada irti asian ytimestä! <3

Herra A

Vauvoilla kaikki oli juuri niin kun piti ja kasvu oli tasaista. B yksilöstä ei(ylläri ylläri) saanut taaskaan kunnollista kuvaa, kun se tykkäs vispata menemään koko ajan :)
A vauva 416g ja B vauva 411g.
Lääkäri kysyi haluisinko tietää sukupuolen. TOTTA KAI! Paikalla oli lääkärin lisäks yks hoitaja(kätilö?). "juu kyllä mä oon aika varma että tää on.. eikö?" "juu kyllä se on". Onneks olkoon tää yksilö on ainakin poika. Katotaas sitten tämä toinen. juuuu.... tuossa.. ihan selvä pippelihän se sielllä. Nyt teillä on pian lauma poikia".

TODELLA! MULLA? 5MIESTÄ? IHANAA <3

Mulla on viime viikkoina kasvanut täysin "poika olo" ja kyllähän se taas piti paikkansa. Nään jo silmissä kuinka nuo meidän pojat hiippailee yhdessä 5vuoden päästä. Tiedän kuinka ihania isoveljiä esikoisesta ja kuopuksesta tulee kaksosille. Tiedän että ne pitää kaikki yhdessä, kaikkien puolia <3

Oon niin onnesta soikeena että tekis mieli onnitella kaikkia! Onnea isi-miehelle, sulla on pian kokonainen oma lätkäjoukkue, onnea mummille, joka ei ehdi täyttää vielä edes 47vuotta, kun sillä on jo kaiken kaikkiaan 6lasten lasta. Onnea toiselle mummille joka on myös ikinuori rapiat 40v+ ja sillä on jo pian 4ihanaa lastenlasta, onnea isoisomummuille ja paapoille, onneks olkoon Keke eno ja Roosa täti, jotka ei oo vielä edes rippikoulu ikäsiä-pian teillä on tärkee tehtävä olla hyvänä esimerkkinä. <3 Onnea ja kiitos myös Sari! Sä oot niin korvaamaton ystävä, että toista saa etsiä tekemättä kuitenkaan minkäänlaisia löytöjä :)

Ettei tää menis ihan ultra onnen hihittelyks, täytyy kyllä todeta että on mulla reippaita nuo isotkin pojat!
Toisella oli se 4v neuvola ja siellä se piirteli ja väänteli temput tuosta vaan! Piikkikin tuli, mutta todella hieno laastari ja kumilisko pelasti! Kotiin kun lähdettiin poika totes mulle "äiti, olinko mä reipas? Onneks sä olit mun mukana".
Äää.. tiedättekö kuinka tippalinssissä yritin sanoa että "sä olit todella reipas". <3
Kotona meitä oli vastassa iloinen poika ja päikyille mentäessä täytyi halia halia ja halia.

Te muut äidit, ootteko te välillä ihan onnesta soikeena miettiny, kuinka paljon te ootte saanu elämäänne lasten myötä?

per per perjantai

Vaikka mulla on koko viikonloppu töitä, oon odottanu jo niin lujasti tätä perjantaita. Vihdoin se saapui. Lapset vielä nukkuu ja itse oon jo ihan lähtö valmis :) meidän oli tarkotus mennä päiväkotiin äitien aamupalalle, mutta antaa pienten koisia vapaapäivän kunniaksi :) vajaa tunti ja mä itse huristan kohti sairaalaa, parhaan ystävän kanssa. Ultraa!!! Oo.. <3 Mies ei päässyt mukaan töiden vuoksi. Eilen se vielä tokas että aikoo jättää puhelimen kotiin, kun mä kuitenkin soittelen ;) Nooh, uskon että ultra kuulumiset löytyy klo 10 jälkeen jokaisen puhelimesta, kun tää mamma hehkuu onnea joka somessa ;)

mitä veikkaatte, mitäs puoluetta nämä meidän pikkuset edustaa? :)

 myöhemmin aamupäivällä me huristetaan vielä isomman kanssa 4v neuvolaan. Toinen odottaa jo niin tärinässä sinne pääsyä. Harmi vaan että tällä kertaa tulee se todella ilkeä-- piikki :/ Nooh.. ehkäpä mumman ja paapan läsnäolo täällä kotosalla vähän auttaa. Tai korjaan ;) Mumman herkut siellä laukunpohjalla tekee olon paremmaksi! :)

Ihanaa viikonloppua

Lomat lusittu ja takaisin arkeen mars...

Niin vaan viikonloppu hurahti ja miniloma on takana. Ihanaa oli, vaikka lähtö olikin hiukan hankala. Alotettiin tietenkin matka kevyesti ja mentiin Hesburgeriin syömään ;) Perillä oltiin vasta puolelta öin ja nukkumaan menohan tietenkin venähti todella myöhälle. :)
Lauantaina shoppailtiin ja kierreltiin kirppiksiä. Mukaan tarttu vaikka ja mitä. Ja mikä parasta, rahaa meni todella vähän, suhteessa siihen mitä kaikkea tuli ostettua. :)Nautittiin Amarillon herkuista ja illalla ei kyllä kaloreita säästelty!

Sunnuntai startattiin taas ajoissa ja lähdettiin kohti suurta kirppis "tapahtumaan". Pussilinen vaatteita itselle ja muutaman euron köyhempänä sieltä lähdettiin kohti Ikeaa. Sinnekkin sain menemään vaan muutaman kympin!! Kaikille löytyi jtn. Suurin yllätys oli kuitenkin, että mä todella osasin olla ajattelematta ihan koko aikaa, mitenkäs täällä koti päässä menee. Lupasin miehelle, etten soittele "mitäs sinne, mitäs sinne....", ja lupauksen kans lunastin! Viesteihin kyllä vastailin koti päähän <3

Nyt jaksaa taas hetken! Se on kumma kuinka tuommonen pieni irtiotto tekee ihmeitä. Vaikka meilläkin oli jokaisena päivänä kello soimassa, tuntu että pääkoppa lepäs. Tosin kroppa oli hiukan eri mieltä.
Oli ihana palata kotiin, oman perheen luokse <3
Kotona mua odotti ikävöivät, hiukan nuhaiset miehet sekä kimpullinen ruusuja <3

Nyt on arki alkanut rullaamaan ja esikoinenkin täytti täydet 4vuotta <3
nautittiin hiukan rahkaa ja synttärilahjan kokoomisesta. Loppu viikosta nautitaan sukulaisten kera. Perjantaina poitsu pääsee hurmaamaan neuvolatädin ja näyttämään kaikki taitonsa. Meidän isopieni <3

niin ja hei..Perjantaina on myös kauan odotettu ULTRA!! Olot on välillä ihanan lepposia ja välillä kaukana ihanasta. Mutta tätähän se on :) Uskon että kaikkea tätä raskasta ja ihanaa aikaa tulee todella ikävä! Masu vaan kasvaa kasvamistaan ja meijän pikkuset on koko ajan päivä päivältä "valmiimpia"
elämään, tänne meidän kanssa <3
Maanantaina starttas taas uus viikko ja nyt mennään jo puolen välin toisella puolen. Ihan hurjaa kuinka aika menee niin äkkiä, vaikka sitä aina voivottelee että voi kun aika menis jo nopeempaa!
Hankinnat alkaa olla jo hyvällä malilla. Kuun lopussa haetaan jo yhdet rattaat mihin saadaan kaukalotkin kiinni tarvittaessa, mutta toiset saa vielä odottaa parempaa tilipäivää ;)

20+0

kaikki on ansainnut...

Meillä on ollut todella raskas viikko. Tai ainakin mulla on ollut! Tuntuu ettei mikään mee eteen päin ja kaikki suoraansanottuna vituttaa niin suunnattomasti, että tekis mieli lyödä hanskat tiskiin.
Olot on välillä niin raskaita, lapset ei tykkää olla yhteistyössä, mies kiukuttelee, minä kiukuttelen, töissä kuviot sahaa ristiin rastiin, rahat on loppu.......... Noh, tälläistähän tämä arki välillä on! Se on vaan elämää, mutta silti. Kun sitä jatkuu useamman päivän, ei sitä jaksa enään miettiä että pian se vaihtuu taas johonkin hiukan positiivisempaan.

Vihdoin tää perjantai kuitenkin saapu. Vaikka ei fiilis oo mikään kattoa nostattava(vielä), aijon nautti tästä mies ja lapsi vapaasta viikonlopusta niin suurella tunteella että oksat pois. Meidän auton nokka starttaa kaverin kanssa kohti Helsinkiä ja erilaisia maisemia. Mies saa nauttia lasten kanssa laatuajasta ja lapset isin täydestä huomiosta. Ilman että äiti on sörkkimässä omia juttujansa väliin(sellasiahan me äidit vähän ollaan?!) Aijotaan nauttia kaikesta muusta kun kotiruuasta. Tuhlata rahaa niin, että loppu kuusta saadaan syödä näkkileipää ja makaronia. Aijon nauttia pitkän kaavan mukaan suihkun ja laittautua niin että joku luulee mun menevän johonkin ihan muualle kun lähikauppaan!
Aijon heittää aivot narikkaan ja nauttia vaan olemisesta. Aijon pysähtyä vaan olemaan!
Mä olen tämän ansainnut! Kaikki on ansainnut!

Kuva

Miten sä aijot viettää sun viikonlopun?

-Muista ainakin nauttia!!! :)