Isoja lapsukaisia jo

Heippa rallaa!
Ihan hurjaa kuinka näissä päivissä ei tahdo riittää tunnit. Vaikka tekemistn ei oo kummosemmin ollu :)

Perjantaina oltiin kattomassa taas nuorempia poikia ultran kautta. Ke ja to oli kyllä aikamoista myllerrystä masussa ja tunsin jo olotilan "halkeaminen" hyvin omakseni. Eipä ihmekkään, sillä herra B oli kääntynyt 180•. Nyt herrat siis makoilee samoinpäin päät vastakkain, mutta poikkitilassa ovat molemmat edelleen.  Herra A sen sijaan on ottanut jo hyvän raketti asennon istumalla lähtökuoppiin. Sen kyllä huomaa!!
Hienosti olivat molemmat kasvanu omia käyriä.  A 1,5kg ja B 1,3kg.
Kerroin oloista ja jaksamisesta totesi lääkäri "nooh, laskettuun saakka ei pikkuset anna odottaa. Käyrien mukaan masussa olisi laskettuna 9.1kg vauvaa"..

Huh!!

Tänään ollut pitkästä aikaa suhteellisen hyvä päivä . Jossei ota laskuun aamupäivän kauppareissuja. Vaapuin miehen vierellä kun valas. :)

Napattiin siskon tyttö meille yökylään.  Voi kuinka nuo kaikki kolme onkaan kasvanu<3 tuolla ne tänään juoksenteli ympäri pihaa ja pitivät toisilleen seuraa.  Ens kesänä niitä onkin sitten jo 6 kipaletta , ottamassa toisistaan mittaa ;)

Nyt simmut kiinni ja huomenna virkeenä uuteen päivään.  Hauskaa viikonloppua kaikille!

pikkujäbät 27+0

Niin vaan juhannus meni ja arki koitti. Meidän juhannukseen ei kuulunut minkään näkösiä humputuksia, vaan normaalia mökki elämää ja hyvää ruokaa. Pojat nautti kun sai juosta ulkona aamusta iltaan ja puuhaa riitti kun muille jakaa. Kamerakin jäi kotiin, niin tohinassa me lähdettiin jussia viettelemään :) Tultiin kyllä kotiin yöksi, kun itteä ei oikeen napannut nukkua lattialla. Sen verran oli mökillä porukkaa, että ei tilat antanu ihan myötä ;)

Nyt on siis arkeen palattu ja meillä alkoikin vähän "erilainen" arki.
Tänään oli kauan odotettu 27+0 neuvola. Vihdoin siellä oli "oma" täti töissä ja sijaiset oli saanu piiloutua lomailemaan ;) Tai mihin lie menneet?
Muistatteko kun kovasti "kauhistelin" todella (siis todella) tasaista painon nousua. Jooh.. se siitä tasaisesta painon noususta! :D Tais juhannuksen lihat ja makkarat sulaakkin pikkasen  oletettua hitaammin ;)
No ei sitä painoa nyt niin ruhtinaallisesti ollu tullu, että mitään hälyyttävää. Huolissaanahan sitä pitäis olla jos juhannuksen jälkeen on päässyt laihtumaan  ;) Tekee hyvää meidän pojillekkin saada jo alku maistiaisia grillimakkaran ja muiden juhannus herkkujen suhteen. heh..

Tuntuu että masu kasvaa silmissä ja muoto vaihtuu kyllä joka päivä. Sf mittaakin mitattiin ja se oli ruhtinaalliset 32.5cm. Nyt on masu sentilleen saman kokoinen mitä se on ollut edellisissä raskauksissa synnyttämään lähtiessä. Sykkeet oli pojilla suhteellisen samat 130-150.

27+0

Kätilön kysyessä miten on mun päivät menny ja onko tullu aika pitkäksi, katoin sitä vähän hölmönä. Se esitti lisäkysymyksen "niin, kuinka sulla on päivät kulunut sairaslomalla ollessa?"
Noh tuota... kun on kaksi pientä nopea tempoista poikaa kotosalla seurana, ei aika kyllä tuu pitkäksi ja toisekseen, en mä oo sairaslomalla vielä. (katsokaa nyt vaikka tuota edellistä kuvaa. Jos joku väittää ettei oo tekemistä kotosalla kun asustaa kolmen miehen kanssa, on kyllä itsekin kun mies :D Niin kamala siivo, vaikka ollaan oltu kotoa pois lähes koko juhannus? Kukaan ei oo kuullemma sotkenu?- Hassua että tavara osaa kävellä keskelle lattiaa itsestään.) Niin asiaan.
Neuvolatätsy katto mua silmät suurena ja ihmetteli, kuinken mä oo vielä sairaslomalla. Kerroin että mulla on ollu nyt paljon vapaapäiviä ultran jälkeen, joten sain luvan olla "työntekijän listoilla" neuvola käyntiin saakka.
Nyt kuitenkin kun on alkanut jo supistuksia tuntumaan enemmän ja vauvatkin on jo hyvän kokosia, päätti kätilö kirjottaa sairasloman alkavaksi tästä päivästä lähtien, äitiysloman alkuun saakka.
Olin jotenkin jo todella tietoinen tästä.Toisaalta, eihän mulla olis ollut kun enään 1viikko töitä ja sen jälkeen alkanut "pakollinen " sairasloma.
Oon kyllä todella ylpeä itestä, että oon jaksanut näinkin kauan olla töissä. Tuo työ mitä teen, kun ei oo mikään iisimmästä päästä.

Työkavereille en pystynyt soittamaan, kun kyyneleet valui poskia pitkin autoon istuessa. Vaikka mä tiesin, että tää päivä tulee(että sairasloma alkaa/kovasti oon tätä päivää jo toisaalta odottanut) niin kyllä se haikeus yllätti. Onneks monen kanssa on päässyt ystävystymään niin hyvin, että tiedän, jotta me nähdään vapaa-aikanakin.psst työkamut, meille saa soitella!

Onneks ei minkään sortin lepoon oon joutunut (koputtaa puuta). On ihan super mahtava juttu, jos mulle suodaan liikkumislupa (sen mitä olot antaa periksi). Saa touhuta lasten kanssa koko kesän, nauttia ja antaa huomiota vaan niille!
Ja miksipä ei yllättäis tuota miestäkin ja veis sitä vaikka johonkin lomailemaan ;). Mikähän olis hyvä paikka tässä lähettyvillä? joku muu kun lähi grillin ulkoterassi? Autossa kun ei meinaa enään jaksaa istua pitkää matkaa.

Tällä viikolla oliskin sitten hommaa jos jollekkin päivälle. Ja perjantaina päästään taas kurkkaamaan mitä masuun kuuluu. <3 Harmittaa suuresti kun sinne ei saa ottaa lapsia mukaan. Esikoinen niin haluais päästä "kattomaan vauvoja teeveestä" :)

viikko täynnä ja viikko edessä

Meikäläinen on nauttinut pitkästä vapaa putkesta. On tullut kyllä niin tarpeeseen! Vaikkakin hommaa on riittänyt aivan liiakseen, oon silti osannut nauttia! Tosin illalla kroppa ei oo nauttinut ollenkaan! Ihanaa kun saa aamulla nukkua hiukan pidempään ja herätä siihen kun lapset kömpii viereen. Mies on painanu taas duunia koko vlopun, joten me ollaan nautittu ja vedetty volumet kaakossa jo aamusta saakka :D Raittiin ilman myrkystyskin varmaan koputtaa jo ovella. Sen verran on tullu oltua pihalla lähipäivinä.

Viime yönä olis tehny mieli alkaa tanssia kesken unien. Vihdoin se sade tuli!! Aamulla herätessä paisto aurinko ja satoi pientä tihkua..oo! ihanaa! Tän viikon kelit näyttikin aika "kylmiltä". Nyt ei sais valittaa, koska mä en niin piittaa niistä helteistä tällä hetkellä, mutta en mä nyt ihan takki kelejä toivonu ;)

Muutama päivä sitten päätettiin, että meidän on pakko siivota meidän kaapit! Siis jokaikinen! Moni joka on käyny meillä, ihmettelee kuinka meillä on niin siistiä ja tavarat on aina tiptop. Noh helppohan se on pitää kämppä siistin näköisenä, kun kaikki ylimääränen on tungettu kaappeihin :D
Eilen heitettiinkin oikeen ronskilla kädellä roskiin tavaraa ja osa lähti kierrtäykseen. Kyllä tuli hyvä mieli. Illalla vielä lähdettiin koko perheen voimin kauppaan ja esikoinen tokas reippaalla äänellä. samalla pudottaen leuan alas ja katsoen kulmien alta:
"Äiti, nyt kun meillä on vähän niin kun loma (ollaan oltu siis vapaalla monta päivää), niin sähän lupasit että mä saan ostaan meidän vauvoille jotain!!??"
Noh jep! Niinhän mä lupasin. Ja vaikka meillä nyt ei oo vielä alkanu virallisesti loma, niin voihan sitä nyt aina vähän jtn pientä ostaa ;)
Mukaan tarttui esikon valitsemana 2tuttipulloa ja pulloharja. Vaikka mitä muutakin se olis kärryyn haalinu, mutta säästetiin ne sitten seuraavaa ostoskertaa varten.
Tällä viikolla olis vauvojen kaappien järjestys. Nyt sitä tavaraa kun on vaan tullut lapattua kaappiin pesun jälkeen, täytynee se vielä siistiä, kun saadaan lisätilaa :)
Vaatettakin on jo useampi hyllyllinen(kaikista ei oo kuvaa!). Mutta kyllähän sitä pitääkin olla ;)

Vaatteitakin ollaan ostettu (hups!) nyt vähän lisää. Pienet nallehaalarit ja töppöset odottaa päälle laittajaa ja Britaxin vaunutkin on ollu jo kovalla testauksella.
Meidän pojat tosin on jo niin isoja, että ei niiden kanssa voi lähteä testi ajelulle, vaikka kovasti mieli tekiskin! Nää yksilöt siis tulee toimimaan meillä "kaukalorattaina" ja varmasti ovat hintansa veroiset.

Aikalailla alkaa olla jo kaikki mallillaa :) Toisten rattaiden ostoa odotan jo kovasti, vaikka tiedän tasan tarkkaan millaiset meille kotiutuu. ;) Yks vaunukoppa on jo ostettu(käytettynä) näihin rattaaisiin. Sekin tosin majailee Espoossa mun tätin luona (Kiitos tätsy matkahuolto apulaisena olemisesta!).
Jos joku tietää, että jollain on ylimääräisenä tai tulossa myyntiin Mountain Buggy Duet vaunukoppa (musta), saapi huikata. :)

Viikot ne poksuu ja tänäänkin tuli täyteen jo 26+0. Viime ultrassa(pe  6.6.) kun käytiin, näytti meidän pojat jo 2vko isommilta, eli vastasivat 26+0 ja 26+3. Painoa silloin oli 900g/jäbä. <3
Nyt (jos mittaukset piti paikkansa) on pojilla jo painoa kilonverran. Iso kivi kyllä tipahtaa sydämeltä joka maanantai, kun tietää että yksi viikko on taas pulkassa niin että pojat on pysyny masussa!
Toisaalta joka ikinen päiväkin on jo kullan arvoinen.
Sf mittaa en osaa sanoa, mutta neuvolassa ens viikolla sekin selviää :) Painon nousu on pelottavakin tasaista. :D Se on noussu todella tasasesti sen normaalin 500g/vko. Toisaalta hyvä niin! Jos paino nousee kohtuudella(mutta vauvoille tarpeeksi) jaksaa sekä äiti että vauvat hyvin. :)
Lähipäivinä on huomannu, että ruokaa ei uppoa yhdellä kerralla enään niin paljon. Noh onhan se ihan loogista, että kun masussa tilaa vie 2 poikaa, ei ruokaakaan voi mahtua enään vatsalaukkuun niin reippasti kun ennen. Ne jotka tietää mut, tietää kyllä myös että jos kyse on ruuasta, mä oon mukana! ;) Ja niin oon kyllä nytkin. Tosin hiukan useammin, mutta pienillä annoksilla.

Mikä muu on muuttunut tän raskauden aikana?
Noh nukkuminen! Ennen kun lapset oli saatu nukkumaan ja  kovasti pyytelin miestä kattomaan mun kanssa jonkun elokuvan, olin mä nukahtanut jo ennen kun elokuva oli alkanu. Herääminen ei oo ollu oikeestaan ikinä mikään ylitsepääsemätön juttu, vaan mä oon ollu se aamuvirkku ja illantorkku.
Tällä hetkellä, mä oon se joka saattaa kukkua vielä puolen yön aikaan. Yöllö herään (luonnollisesti) vessaan useamman kerran ja aamulla sitten joko nousen ylös kun mies lähtee töihin, tai sitten ihan  vastakohtana väsy ei anna periksi, kun pitäis lasten kanssa jo nousta. Närästyskin on tullut kuvioihin, ja välillä tekee mieli pidättää hengitystä, ettei vaan vahingossakaan tuu röyhtästyä!!
Hassua kuinka se kroppa osaa jo valmistautua niin monella tavalla siihen vauva-arkeen. :)
Itse kaksi vauva-arkea kokeneena, tiedän mitä se on. Nyt toki, kun lapsia on kaksi ja vauvoja on kaksi, tulee arki olemaan hiukan erilaista mitä aikaisemmin. Varmasti tapahtumarikasta, raskasta mutta arvokasta <3

 Asiaa olis taas kun muille jakaa, mutta ehkä nyt on hyvä lopettaa, kun kirjaimet pysyy jokseenkin kasassa. :) Ihanaa juhannus viikkoa!

kun äiti kasvaa, kasvaa myös lapset

nyt ei sais valittaa, kun se kesä vihdoin on päättänyt olla enemmän kun yhden päivän kerralla. Mutta eipä ole kyllä mun kesän hehkutus vuosi tämä kesä 2014. Jotkut päivät on ollu ihan jees, kun ei oo ollu niin hellettä. Lapset sen sijaan on nauttinu oikeen kunnolla. :) Laitettiin uima-allaskin takapihalle, ja siellähän ne viihtyis koko ajan. Ruuatkin on ollaan nautittu uima-altaan reunustalla.

Perjantaina oltiin taas ultrassa ja nää meidän pikkuset oli ottanu oikeen kasvu pyrähdyksen. Painoa oli tullu 4vko aikana n.500g. Vastasivat nyt siis 2vko isompia, mitä viikkoja on kasassa. Lääkäri meinas, että pelkästään positiivinen juttu, koska ennen aikainen synnytys on kuitenkin mahdollinen (mutta ei kyllä toivottu! Pysykää vaan masussa vielä <3), eli syntymäpaino olis sitten hyvä  ja kun mulla itsellä on arvot kunnossa ja painon nousu tasasta, ei oo syytä huoleen :)
Oli kyllä helpotus!! Ultraus kesti taas tunnin verran, kun lääkäri ei meinannu uskoa omia mittauksia. Mutta kyllä ne mitat oli ihan samat toisellakin mittaamalla.
Nyt pojilla oli painoa n900g/poitsu.  Ihmekkös jos välillä on tuntunu että maha räjähtää jos hengitän yhtään syvempään. Kasvu on ollu nyt niin hurjaa, että toivotaan sen himmaavan pikkasen kuitenkin tahtia :)
Molemmat siellä köllötteli poikkitilassa, mutta kuullemma on vielä hyvin aikaa ja tilaa muuttaa asentoa. En vaan jotenkin jaksa uskoa siihen, en tiedä miksi? Viime ultrassa A poitsu oli ihan samalla lailla, mutta B herra sen sijaan on kyllä vaihtanu asentoa. Nyt kun se ei enään majailen kylkiluun kaverina, se on päättäny kuitenkin potkia ihan huolella kylkiluun murusiksi. Ultrassa lääkäri totes heti, että "johan on vilkas kaveri". jep ;) Meidän A herra otti vastaan iskuja päähän ja kasvoille ja yritti sieltä toisen jalkojen välistä kurkkia, joskos sais huomiota<3

Kuullemma pitkiä poikia tulossa! Ja eipä se ihme, kun isi-mies huitelee kuitenkin lähempänä 190cm. Seuraavan ultran lääkäri laitto jo 3vko päähän.

Isommatkin pojat on ottanu jonkun kasvu pyrähdyksen. Esikolle ei mee enään puoletkaan vaatekaapin sisällöstä ja kuopus on myös päättänyt kasvaa ulos omista vaatteistaan. Onneksi sille löytyy enemmän kun mieluisia vaatteita isovelin kaapista :D Isoveli taas ei oikeen piittaa lainailla.
Eipä se auta kun mennä vaatekaupoille.

Viikotkin poksuu niin hurjaa vauhtia. Tänään tuli täyteen 25raskausviikkoa. Masun kasvu huitelee pilvissä ja kaverimme yrjö on päättäny vuokrata meiltä taas muutamana kertana viikosta olinsijan. Uskompa että nää helteet tosiaan tekee kyllä tän pahanolon. Ruokaa on vaan pakko syödä vaikka ei tekis mieli. Ja niin.. sitä vettäkin pitäis muistaa juoda!?

Oikeen sekametelisoppa tää kirjotus.. Sanottakoon vielä se, että meille on kotiutunu nyt ne kauan odotetut Britax B-Dualit ;) Ja kyllä on mahtava keksintö!! Lähiaikoina olis hakusessa vielä toiset rattaat, jonka jälkeen olis kaikki suuret hankinnat tehty :)
Loppu kuusta mennään vielä tuttipullo ja tutti ostoksille, kun lapsilla alkaa kesäloma! Se taitaakin olla tämän loman odotetuin reissu lapsien mielestä. :) Pienet ne on ilot!

fiiliksiä, ajatuksia ja kuulumisia

Nyt on paljon tullut kirjoteltua vaan "diipadaapa" juttuja, joten ehkä olis aika vähän kertoilla kuulumia :)

Tänne päin kuuluu vaihtelevasti hyvää ja vaihtelevasti huonoa. Välillä jopa todella huonoa. Pojat on jo yli puolikilosia ja mittaakin niillä on jo pian kouluviivottimen verran. :)
Herra B se on päättäny ottaa potkupaikan lisäksi kylkiluut lemppari köllöttely paikaksi. Vaikka kohtu ei oo vielä korkeimmillaan, alkaa olo olla jo aikas tukala välillä. Välillä täytyy notkistaa selkä ihan käyrälle, että sais tuon etuvarustuksen edes hetkeksi pois kylkiluista. :D Välillä taas täytyy vääntää itteensä mitä ihmeellisempiin asentoihin, että henki kiertäis normaalisti. Arvatkaapa kuinka mä odotan tämän viikon helteitä? ;)
Herra A on päättäny ottaa vähän rauhallisemmat "muuvit". Välillä se varmaan antaa monoon velille oikeen kunnolla, jotta sais huomiota :D ja sen kyllä äitikin huomaa. Istukka kun on etuseinämässä A herralla, ei liikkeetkään oo ihan niin napakoita mitä B poitsulla. A on selvästi paljon rauhallisempi ja maltillisempi. Se tykkää vaan vähän hengailla ja alavatsassa tuntuukin usein potkujen sijaan "muljuntaa". Viime ultrassa (3,5vko sitten) A poju oli perätilassa, saapi nähdä perjantaina, mikä on tilanne silloin :)

Neuvolassa kaikki oli hyvin. Pojilla sykkeet 140-150 ja kasvu on tasaista. Masu huitelee nyt( sf 28cm) sitä luokkaa mitä se on ollut suurimmillaa esikoista ja kuopusta odottaessa(32cm/33cm). Viikkojakin on kasassa tänään huikeet 24 <3 Niin äkkiä menny kyllä tää odotusaika, vaikka välillä tuntuu että ottaisin vaikka miljoonalainan että saisin nauttia odotuksesta hiukan pienemmillä vastoinkäymisillä. Onneksi mä tiedän, että nää rankat ja vähemmän rankat 9kk palkitaan niin suurella rakkaudella , ja TUPLASTI <3

Töitä olis jäljellä vielä muutama päivä ja monta vapaapäivää. Haikeena jo lasken kalenterista työtunteja. Vaikka jo salaa toivonkin (todella paljonkin) että aika menis äkkiä ja pääsisin lepäämään kotiin muutamaksi viikoksi, tiedän että tuun kaipaamaan töihin. Viime päivät on ollu suhteelisen helppoja, mutta illalla on kyllä työnteko kostautunu.
Jalat on pakko saada nostettua ylös, kun tuntuu ettei niissä kierrä enään veri. Mä kun oon tällänen kuuman suihkun puolesta puhuja, voin kertoa että se ei ainakaan yhtään helpota! Tuntuu että iltasin jalat aina turpoo(ei onneks vielä ihan super pahasti).
Oksennuskin on ollut kaverina muutamana iltana. Siis voi hyvä luoja, kuinka mä nostan hattua ittelleni, että oon vielä hengissä sen 3kk päivittäisen yrjöömisen jälkeen!! Ja hatun nostot myös kaikille muille jotka on elävien kirjoissa koko raskaus ajan yrjöömisen jälkeen! Halit Kristalle, oot kyllä super mutsi <3 ;)

Uskokaa tai älkää, mutta tän kaiken valituksen jälkeen, voin käsi sydämmellä kertoa että mä nautin! Kaikesta huolimatta. On päiviä ja pieniä hetkiä, kun ei edes huomaa olleensa raskaana. Kunnes poitsut muistuttaa potkuillansa <3
Tiedän että jään tosi haikein mielin kaipaamaan raskaana oloa. Ehkä kuullostaa tyhmältä, mutta mä nautin tästä! Mun mielestä raskaana olevat naiset on jtn niin.... öö? miten sitä nyt sanois?
IHANIA!? Monet potee vauvakuumetta, mutta ei halua olla kuitenkaan raskaana ja toiset taas vois olla raskaana, muttei välttämättä halua enään kokea sitä vauva aikaa, joka on kieltämättä välillä raskasta.

Mä kuitenkin nautin raskaana olosta nyt, ja odotankin jo kovasti vauva arkea. Voin toki olla erimieltä sitten syksyllä :D, mutta tällä hetkellä on sellaset fiilikset!

Toki välillä tulee niitä päiviä, kun miettii että kuinka ihmeessä mä jaksan. Varsinkin silloin, kun joku onnittelee VAUVAN tulosta ja itse korjaan onnellisena että tupla onnihan meille on suotu. "Voi kauheeta, eikö sulla oo ennestään jo monta pientä lasta?" Johon mä ylpeänä kerron että, "juu kaksi poikaa. Ja pian tuplasti lisää poikia". "VOI KAMALA!! Kyllä sulla tulee olemaan raskasta, sunhan pitää hankkia bussi...." sun pitää sitä sun pitää tätä!!!
Enhän mä yksin ole!!!!!!!!??? MUlla on maailman paras mies, mulla on maailman paras äiti, maailman parhaat sukulaiset sekä ystäviä. Miehenkin sukulaiset odottaa jo niin kovasti kaksosten syntymää, että hyvä kun eivät ole jo mun puolesta synnyttämässä niitä! :D

meidän makuuhuoneen seinällä olevaa tekstiä lainatakseni:

Uneksi huomisesta,

Muista eilinen,

Elä tänään

<3Ihanaa alkavaa viikkoa!! :)